perjantai 28. joulukuuta 2012

Mikä elämässä on tärkeää?

Kaksoset askartelivat aamusta keittiössä ja keskustelivat siitä, mikä elämässä on kaikkein tärkeintä. Nuorempi aloitti asian pohtimisen kertomalla, että hän tietää mikä on tärkeää elämässä. Tähän vanhempi vain totesi, että kyllä hänkin asian tietää. Odotin jännittyneenä mihin johtopäätökseen tulevat. Tosin myös pelkäsin, että saavat asiasta kauhean riidan, niin kuin kaikista asioita nykyään.
Vanhempi sitten kertoi: "elämässä kaikkein tärkeintä on ruoka, koti ja rakkaus:" Tävän nuorempi totesi ettei oikeastaan ole, "tärkeintä on se että on terve eikä ole sairauksia!"
Onneksi keskustelu jäi riidatta ja jatko pohdinnassa tulivat siihen tulokseen, että kyllä kaikkia noita tarvitaan ja äitiä sekä isää. :)

torstai 27. joulukuuta 2012

Ensimmäinen hiihtoretki

Tänään lähdimme pienten kanssa kokeilemaan hiihtämistä läheiselle ladulle. Aivan loistavasti meni hiihtely, hiihdimme 2*1200m ja aikaa meni reilu puolituntia! Tytöt nauttivat ja hiihtivät ihan "hikipäässä".

Huomenna suunnataan luistelemaan! :)

Yllätys piristämään päiväää

Olimme tänään papan kanssa ostamassa suksia vanhimmaiselle ja kun palasimme kotiin toi lähetti minulle kukan. Aivan ihana yllätys!!! Nuorimmainen vain istui ja ihaili kukkaa, oli niin hieno! On mulla ihania ystäviä! :)

keskiviikko 26. joulukuuta 2012

Joulua

Lapsuuden joulut on varmasti monella mielessä. Itse muistan ne asiat jotka oli lapsena tärkeitä. Meillä joulukuusi koristeltiin aina jouluaattoaamuna. Isä laittoi kynttilät ja latvatähden ja sitten me lapset päästiin laittamaan koristeita. Kuusen koristelun lomassa katselimme lastenohjelmia. Riisipuuron syömisen jälkeen oli sauna ja iltasella käytiin vielä tallissa ja navetassa antamassa joulutervehdykset eläimille. Jossakin välissä osa perheestä käväisi haudoilla ja kappelissa aattohartaudessa hakemassa rauhallisen jouluolon. Telkusta kuunneltiin myös joulurauhanjulistustusta. Aattoiltana syötiin hyvin ja rauhassa ja joulupukki kävi. Parhaat lahjat oli yöpuku, pörrösukat ja kirja.

Joulupöytään kuului meidän perheessä laatikot: imelletty perunalaatikko, porkkana- ja lanttulaatikko, kinkku, rosolli ja joulukalat. Joulukaloina on lohta eri muodoissa ja marinoituja silakoita, jotka itse äidin kanssa teemme. Muutenkin jouluruokien tekemistä leimaa yhdessä tekeminen. Porukalla pilkotaan rosolli ja maustetaan silakat. Yhdessä joululauluja kuunnellen.

Joulupäivänä pötköttelimme kuka missäkin ja luimme joululahjaksi saamaamme kirjaa. Kavereiden luokse ei silloin menty vaan oltiin kotona.

Tämän vuoden joulu on taas ollut erilainen. Olen ollut kipeä ja oloni vuoksi perheen joulunlaittaminen on ollut vaikeaa. Oma joulumieli on ollut hakuisessa ja tuntuu olevan kokoajan hukassa.Koitin saada oloa paremmaksi ostamalla itselleni joulukukan. Tässä oma jouluasetelmani, joulumieltä tuomaan.

torstai 20. joulukuuta 2012

Joulu puuhia

Tämä joulun odotus on taas erilainen kuin aikaisemmat. Sairastuin itsenäisyyspäivän viikonloppuna ja nyt poden ja olen aika kipeä. Kaikki työasiat menivät uusiksi ja samoin kotiasiat. Aikaa tehdä olisi, mutta kunto ei kestä tehdä juuri mitään. Tällä mennään nyt ja tehdään mitä voidaan.
Eilen tyttäreni kanssa, jolla on toinen käsi kipsissä, tehtiin toffeeta ja paholaisen hilloa. Hillosta tuli aikasta tulista, kun ajattelin laittaa reilusti chiliä, jonka ei pitänyt olla tulista ollenkaan. Toffeen resepti oli jotenkin outo, koska ohjeen 30 min keittoajan sijaan keitimme noin 1,5 tuntia ennen kuin alkoi jähmettyä. Maku toffeessa on aivan ihana ja siitä saamme ihania herkkuja tutuille jouluyllätykseksi. Hilloa aion antaa myös, vaikka se onkin niin tulista, että Mika tykkää. Reseptejä en noihin jaa, koska toffeeta ei kukaan jaksa keitellä noin kauaa ja hillo resepti ei ole vielä julkinen. Tässä sitten kuva aikaan saannoksistamme:
Tässä siis hillot purkitettuna ja toffee vielä leikkaamatta. Möykyt toffeessa ovat kuivattuja karpaloita.
Tästä se joulun tunne alkaa pikkuhiljaa tulemaan.... :) Ihanaa joulun aikaa kaikille!

perjantai 14. joulukuuta 2012

Kuntoilua aamutuimaan

Jyväskylään on saapunut talvi. Ihanaa huokailee lapset, mutta aikuiset ovat jo reilussa viikossa aika puhki lumutöistä. Keskiviikkona eli 12.12.12 oli aura tehnyt katumme lumityöt. Ihanaa että autolla liikkuminen oli helppoa, jos meidän pihasta tielle pääsi. Tässä kuva meidän tienhaarasta.

Tässä kuva naapurin  tienhaarasta. En tiedä mitä olen auramiehelle tehnyt että näin kohtelee, ilmeisesti pahasti. No onhan se kiva että pääsee lykkimään lunta innolla.
Ollaan me muutenkin innolla nautittu lumesta, kuten pulkkamäessä ja pääsisi huuhtämäänkin, jos muuten kroppa kestäisi.

torstai 6. joulukuuta 2012

Rentoutuminen

Olen ollut pari päivää pois kotoa ja odotin tätä oman pään selvityslomaa innolla. Kun joskus saa olla yksi ilman lapsia ja tehdä mitä itse haluaa edes joitakin tunteja, tuntee olevansa man elämänsä herra!

Lähdin siis maanantaina paukku pakkasessa Jyväskylästä ja suuntasin Helsinkiin. Maanantaina työpäivä päättyi hyvissä ajoin ja pääsin suuntaamaan joululahja ostoksille ja tapaamaan ystävääni. Ilta oli siis nautinnollinen ja rentouttava. Koska hotellihuoneessani oli kylpyamme, kävin LUSH´ssa ostamassa kylpykuulia rentouttaakseni itseni kunnolla. Vaikka maanantai ilta menikin hotellilla töitä tehdessä, oli tiistaina ihana herätä kylpyyn. Valitsin tiistai aamulla kookokselle tuoksuvan kuulan. Tämä olikin hyvä valinta, koska kuulan kosteuttavat ainesosat saivat ilmastoinnin ja kylmän karrelle kangistaman ihoni notkistumaan.

Tiistain työpäivä oli pitkä ja olin todella väsynyt. Pinnistelin kuitenkin vielä illalla kaupungille ja nautin kuohuviinistä hotellihuoneessa illan päätteksi. Keskiviikko aamuna sukelsin sitten "Think Pink" -kylpykuula kylpyyn. Täss kuva ihanasta sydämmellisestä vaalenapunaisesta kylvystäni.
Tuolla kylpyammeen pohjalla on vaalenpunaisia sydämiä. Sopisi siis ihanasti vaikka jollekin lemmenparille kylvyksi!!!
Nyt kun tätä kirjoitan suuntaan kotiin junalla. Minua odottaa kaksi 5v-lasta ikävässä ja yksi tanssiaisiin valmistautuva tytär. Illalla täytyy suunnata kauppaan ja rentoutua. Sain pari ideaa joululahjoista tuolla reissussa eli niitä värkkäämään...
Kotiin palaa siis rentoutunut äiti, katsotaan kuinka kauan saan tuon tunteen säilymään.... :)

Ihanaa itsenäisyyspäivää kaikille!!!

sunnuntai 25. marraskuuta 2012

Ärsyttävä sunnuntai

Taas yksi niitä sunnuntaita, joita ei tarvisi olla. Tekemistä olisi vaikka komppanialle, mutta inspis on nollassa. Väsyttää ja olisin tahtonut nukkua, mutta minut herätettiin aikaisin, kämpimällä viereen. Sitten alkoi lastenohjelmian katsominen. Rytmiä olisi tuonut vanhimman kuoroleirille vieminen, mutta käsi on niin kipeä ettei asiasta tullut mitään. Nyt koitan tsempata itseäni tekemään kaikkea... Aloittaisiko ruuasta, leipomisesta, pihasta, ompelemisesta, kutomisesta, siivoamisesta... Yksin kaiken tekeminen tuntuu liian rankalta ja liialta, mutta apua ei nyt ole saatavissa. Mistä siis alkaisi et saisi edes jotakin tehtyä? Salille en taida tänään ehtiä ollenkaan, vaikka lihakset on eilisestä niin kipeät että pitäisi salille mennä. Työviikko tulee olemaan kiireinen ja rankka eli akkujakin pitäisi ladata...
Eilinen meni juostessa kaupassa, salilla kiukaan vaihdossa ja ruuan laitossa. Saunassa sain olla hiukan yksin, mutta olisipas ihanaa jos saisi vaikka siivota yksin? Omaa laatuaikaa!
Tällaista tää perheen äidin arki on, etenkin perheessä jossa ei muita hommat kiinnosta ja omaa päätä alkaa tekemättömät työt ahdistaa ja jo itkettääkin.

perjantai 23. marraskuuta 2012

Sekavaa äidin elämää ja kiitokset omalle äidille!!!!

Kuinka usein törmäämme erilaisiin lasten kasvatusneuvoihin? Jos lapsemme kanssa ei mielestäsi ole ongelmaa, nuo neuvot eivät juurikaan tunnu missään. Jos koet, että olet epäonnistunut kasvatuksessa ja koet että lapsesi on erilainen, tuntuu tuollaiset vihjailut ja neuvot todella pahalta. Minulla on haastava lapsi. Olen pohtinut hänen kasvattamistaan ja miettinyt miten hänen kanssaan toimin. Olen käynyt hakemassa apua, erityislastentarhanopettajalta, toimitaterapeutilta jne. Ongelmat ovat muuttuneet lapsen kasvaessa ja olen saanut asiantuntijoilta ja kasvatuksen ammattilaisilta palautetta, että olen toiminut oikein. Lapseni käytös loukkaa minun syvimpiä tunteita. Se saa minut tuntemaan itseni erittäin huonoksi ja kyvyttömäksi äidiksi. Vielä se että hän on toinen kaksosista saa minut tuntemaan itseni niin riittämättömäksi. Silti koitan hampaat irvessä kasvattaa ja puhua. Minun keinoni on se, että kerron sanallisesti MIKSI ei noin ja noin saa käyttäytyä. MIKSI täytyy toisi arvostaa ja kunnioittaa. MIKSI ei saa lyödä. MIKSI ei saa potkia. MIKSI pitää pyytää anteeksi. Näitä keskusteluja käymme joka päivä useasti. Tämä on minun elämääni, minun äitiyttäni. Palautetta saa, sponttaanisti useita kertoja päivässä: Tyhmä äiti, huono äiti ja itku ja halaus päälle! Toisaalta olen saanut palautetta että lapseni osaa käydä käytöstään sanallisesti läpi ja pohtia käytöstään.

Tiedän, että tyttäreni ovat minulle maailman tärkeimpiä asioita ja toivon heille vain hyvää. Uskon vakaasti että minun järkeni ja kyvykkyyteni avulla heistä kasvaa yhteiskuntaan sopivia kansalaisia, jotka pärjäävät elämässään. Näen heissä samoja piirteitä kuin itsessäni ja olen oppinut millä asioilla on vaikutusta nykyisessä yhteiskunnassa. Näitä tahdon vahvistaa ja tukea. 

Jokin aika sitten korviini kuului radiosta tieto siitä että Suomalaiset eivät siedä lapsia. Uutinen kertoi siitä että suomalaisten mielestä lasten tulee käyttäytyä kuin aikuiset, fiksut aikuiset, kun ovat julkisilla paikoilla. Pohdin asiaa ja mietin mistä tuo tulee. Ulkomailla lapset saavat näyttää tunteensa ja olla oma itsensä. Suomessa etenkin vanhemmat naiset, jotka ovat omat lapsensa kasvattaneet, usein vielä olemalla vain kotona, eivät siedä lapsia. He ahdistuvat lapsen itkusta tai lapsenomaisesta käytöksestä. He ovat valmiita sanomaan sen myös ääneen ja neuvomaan kuinka lapsista saa "kilttejä". Usein nämä ihmiset ovat pitäneet omat lapsensa kotona neljän seinän sisällä ettei kukaan näe miten he käyttäytyvät.

Olen tähän asti ollut sitä mieltä että vien lapsiani kauppaa, elokuviin, kaupungille jne. Koitan ohjata heitä siihen miten tällaisissa paikoissa käyttäydytään. Pidän osana kasvatusta sitä että myös ohjaan heitä julkisilla paikoilla. Jos lapseni, joka todella usein saa raivarit ko paikoissa, ei koskaan ole niissä käynyt myöskään voi oppia kuinka tuollaisissa paikoissa käyttäydytään. Nyt sain palautetta siitä että olin tyttäreni käytöstä ohjannut kaupassa. Kyllä ottaa päähän!!! Tulee sellainen ole etten vie enää koskaan heitä kauppaan!!! Jos tämä kommentoija olisi tiennyt mitä oli tapahtunut olisi hän mahdollisesti ollut valaistuneempi asiasta, mutta jos vain tylysti tahdotaan lynkata vanhemmat tyhmiksi ja huonoiksi kasvattajiksi on se mielestäni juuri tuota suomalaisten lapsi vikaa. No tiedämpä nyt miltä sanojasta pohjimmiltaan tuntuu olla lasten kanssa enkä enää anna heitä tuollaisten ihmisten seuraan!

Nykypäivänä, kun meidän naisten tasa-arvoisessa yhteiskunnassa tulee tehdä kaikki samat asiat kuin miesten, sillä erotuksella, että kaikkia miehiä ei ole kasvatettu esimerkiksi kotitöihin tai perheen vastuun jakamiseen (Luulen vielä, ikävä kyllä, että nämä vastuuttomat kotitöitä jakamattomat pojat ovat juuri niitä vanhoollisten kotiäitien rakkauden hedelmiä) ja tähän kuuluu myös töissä käyminen, meiltä vaaditaan vaikka mitä. Kaikki ei siis liity lasten kasvattamiseen ollenkaan! Tätä asiaa tiivistää mielestäni hyvin facebookissa levinnyt naisena olosta kirjoitettu kirje:

Naisena oleminen on melkoinen missio. Etenkin jos on valinnut vielä Äitiyden. Naisen on oltava Kaikki. 
Lapset on kasvatettava terveellisesti ja turvallisesti ja oppikirjojen ohjeiden mukaan, virikkeitä ja luomuruokaa ja kestovaippoja ja vauvajoogaa on oltava. 
Olet suurennuslasin alla aina ja kaikkialla. Neuvolantädin ankarien silmien edessä tunnet suunnatonta pienuutta, kun lapsi on yli tai ali maagisten kasvukäyrien. Kun potalla käynti ei onnistu vielä yksivuotiaanakaan. Jos on tutti ja pullo. Jos on päiväkodissa tai ei ole. Kasvunkansioihin tallennetaan lapsen kasvu ja kyvykkyys ja meriitit. 
Isää harvoin nähdään tai kuullaan vasu-keskustelujen pyörteissä. Äidin on hankittava jälkikasvulleen kasa kehittäviä, virikkeellisiä harrasteita, jotta lapsesta kasvaa kunnon ihminen. Vanhempainillat ja toimikunnat kuuluvat asiaan. Myyjäisiin on leivottava. Hampaat on muistettava pestä aamuin illoin, rakkaat lapset jumalauta, sillä äitiä vedetään hampilääkärissä turpaan jos mukulalla on muumikarkkireikiä jo ennen kouluikää. 
Äidin pitää valmistaa terveellistä, puhtoista, egologista luomulähiruokaa pilteilleen omin käsin ja rakkaudella, sillä Saarioisten ruokia eivät ole väsänneet äidit, vaan koneet. Äläkä KOSKAAN unohda, että jos laiminlöit rintaruokinnan ja sorruit Tutteli-syntiin, lapsestasi voi tulla sarjamurhaaja! Tai sosiopaatti ainakin. 
Muista luoda uraa, äläkä ole töistä pois jos lapsi sairastaa. Hoida kuitenkin mieluiten lapsesi kotona kouluikään saakka, mutta koita samalla käydä töissä että olisit kunnioitettu veronmaksaja. Tajuatko kuinka kallista päivähoito todellisuudessa onkaan yhteiskunnalle ja miten isot kustannukset on kotihoidontuella lorvivista nykyäideistä?! Lapsilisiin upoaa miljardeja vain siksi, että SINÄ itsekkäästi menit lisääntymään vaikka maailma on täynnä orpoja katulapsia. Oletko sortunut joskus abortin verisyntiin, nainen? Miksi teit sen? Murhaaja. Synnytitkö isättömän lapsen, kuinka kehtasit? Ja meillä kun on ollut e-pillerit jo ikuisuuden herranen aika! 
Muista huolehtia parisuhteestasi nainen. Älä mene aviovuoteeseen pyjamassa, sillä miehesi ei ansaitse sitä. Ole seireeni ja syöjätär ja pikkutyttö ja mikä-vaan. Älä unohda sheivata! Muista harrastaa, huolehdi kunnostasi, tutki rintasi, liiku, rasvaa ja kuori ja pese ja usein ja tarpeeksi. Lakkaa kynnet. Muista juurikasvu! Meikkaa äläkä ikinä unohda pestä meikkejä illalla. Käy värianalyysissa. Lue kehittävää kirjallisuutta ja tilaa Avotakka. Nainen, sinä voit olla mitä vaan!! Mieti, Angelina Joliella on lauma mukuloita, eikä hän ole läski ja kulahtanut. Miksi sinä olisit?!
Tee joulukortit itse. Ja lahjat. Ja koristeet. Säilö marjat. Muista kaikkien synttärit ja nimpparit ja valmistujaiset ja rippijuhlat ja vuosipäivät. Nainen. Muista että markkina-arvosi romahtaa samaan tahtiin kun tissisi alkavat roikkua. Heitä on tuolla pilvin pimein, nuorempia ja kauniimpia ja lahjakkaampia. Jonain päivänä sinua ei muista tai tarvitse enää kukaan. Lepää silloin nainen :-D! Vanhainkodissa on sinua varten 0,5 hoitajaa odottamassa. Äitienpäivänä saat ruukkuruusun. Ehkä.

Tässä se totuus jota maailma meiltä odottaa ja kuka maailman ja vaatimukset ovat luoneet? No ne jotka teki tämän kaiken aikaisemmin ja PALJON paremmin!!! Eikä heidän lapsensa olleet hankalia, minussa se vika on millaisia lapseni on. Lohduttaudun sillä että voin vaikuttaa omien lasteni maailmaan, sanomalla että ruuhkavuodet on vaikeat, mutta lapset kasvaa!!! Kaiken keskellä koitan muistaa sanoa lapsilleni että he ovat minulle todella tärkeitä, nyt ja aina!!! Vaikka olisivat kuinka isoja ovat aina minun lapsiani! 

Tässä tahdon lopuksi lausua Kiitokset omalle äidilleni! Vaikka olemme joskus ottaneet yhteen kovasti, saan tuntea, että olen sinun tyttäresi nyt ja aina! En ole sinulle tänä vuonna ehtinyt syntymäpäivälahjaa antaa, mutta olkoon tämä kirjoitus sellainen. Kiitos äiti, että tuet ja kuuntelet ja että saan olla lapsesi ja että uskot minuun niin kasvattajana kuin aikuisena!!! Koitan myös jossakin vaiheessa tuoda sinulle kukkia, kunhan elämältäni ja kaikilta ulkoisilta vaatimuksilta ehdin!!!

lauantai 3. marraskuuta 2012

Angry aamu!

Tuossa näkyy tämän aamun kokeilu. Angry Birds kahvia kuuman maidon kera. NAM! En ole juonut kahvia vähään aikaan ja nyt ajattelin hemmotella itseäni aamukahvilla, johon hiukan panostan. Aikasta hyvälle maistuu! Kannatti kuumentaa maito ja vaahdottaa ja pienetkin saavat samalla kaakaota. Ihanaa pyhänmietne päivää! Me aloitamme leipomisen, ristiaisiin kokeillaan juttuja ja jotain muutakin herkkuja on tiedossa...

tiistai 30. lokakuuta 2012

Arjen kiireen armahtaja - kiitos Martat!

Kun olet juossut koko päivän töissä ja pääset päiväkodin kautta nälkäisten lasten kanssa kotiin, ei paljon naurata ettei ruoka ole valmiina. Usein näissä tilanteissa annan lapsille "välipalan" eli jotain pientä syötävää ja laitan ruuan rauhassa. Juu koen tästä huonoa omaatuntoa!
Katselin viime viikolla, kun olin sairaan, telkkarista jotakin ohjelmaa, jossa joku Martoista esitteli ihania juureksia. Ohjelmassa hän myös antoi vinkin: Jos ruoka ei ole valmiina, kun lapsilla on nälkä, voi lapset syödä alkuruokana odottaessaan  "salaatin" eli pilkottuja kasviksia ja juureksia. Ihanaa! Kiitos tämä ihana ihminen, joka armahti minut.
Tänään, kun ennen neljää aloin suunnata autolle ja kotiin, soitti esikoinen, että saisiko hän tehdä ruokaa. Kerroin mitä olin ajatellut tehdä ja hän lupasi aloittaa. Kun tulimme kotiin, annoin pienille nälkäisille juurespalat ja he katselivat lastenohjelmia onnellisina rouskuttaen juurespaloja ja me saimme tehdä ihanan minestrone keiton valmiiksi. Kun lastenohjelmat loppui, söimme koko perhe rauhassa. Parasta tässä oli se ettei minulla tarvinut olla huonoa omaatuntoa siitä että lapset söi vaan jotain ennen ruokaa.... Näin se arki sujuu vähemmällä stressillä :)

keskiviikko 24. lokakuuta 2012

Taudissa kotona

Olen noin neljäviikkoa kärsinyt yskästä, kurkkukivusta ja hiukan sairaasta olosta. Kuume ei ole noussut ja olen tehnyt kaiken mitä on pitänyt tai ainakin yrittänyt. Väsyttänyt on kovasti ja ärsyttänyt, kun hengästyy helposti.
Eilen sitten kuume vihdoin nousi ja olo kurjeni huomattavasti. Makasin koko illan kolmen viltin alla ja palelin. Olin ihan jäässä! Kurkkukipu paheni ja oli aika sietämätöntä jo ennen nukkumaan menoa. Otin siis lääkettä joka auttoikin nukkumaan kolmeen asti. Sitten heräsin kurkkukipuun joka aiheuttaa yskimistä. Nyt olen sitten kotona ja lepäilen. Aloitin aamun Finrexinillä ja nyt voisin lähtee pötköttelemään. Nautiskelen ajasta yksin ja koitan parantua, jotta pääsen töihin viimeistään perjantaina!
On ihan outoa olla yksin kotona ja keskittyä itseensä! Toivottavasti en opi tähän! ;)

keskiviikko 17. lokakuuta 2012

Uusi treeniohjelma

Aloitin vuosi sitten huhtikuussa kuntoilemaan Kuntoportissa. Alussa minulle tehtiin saliohjelma, jota inhosi alusta alkaen. En ole koskaan tykänny salilla käymisestä vaan ryhmäliikunnat on mun juttu. Nyt sitten ajattelin että uusi saliohjelma saisi minut innostumaan salilla käymisestä. Toinen syys miksi salilla käyminen on pakkopullaa on se että sallilla käy ihmisiä "juoruamassa" ja mulla menee käämi odotteluun. Tahdon tehdä treenin kunnolla kovalla tahdilla ja kunnon hiellä. Nyt uusi saliohjelmani on juuri sellainen! Odotan että pääsen ekan kerran testaa ohjelmaa.
Tavoite mulla olisi se et pysyisin työ kunnossa vielä pitkään ja et selkäni kestäisi. Toisaalta olisi kiva jos kroppa olisi kunnossa ja näistä liika kiloistakin pääsisi.. katsotaan pääsenkö tavoitteeseen tai saavutanko muuta!
Näillä mennään... :)

maanantai 8. lokakuuta 2012

Iltapalaa omenoista

Tein lapsille iltapalksi tällaista kiisseliä: http://tamarindheaven.blogspot.fi/2008/11/omena-kanelikiisseli.html

Oli aika herkkua vaniljakastikkeen kanssa - kannattaa kokeilla!

perjantai 5. lokakuuta 2012

Sateinen ilta kotona

Ruuhkavuosiin kuuluu että illat lennetään ties missä. Aikaa ei itselle jää ja kotitöitä ei ehdi tekemään ei millään. Viikonloppuisin on kiire kun koittaa saada kaikki tekemättömät hommat tehtyä. Työt painaa päälle, töitä ei ehdi tekemään kotona, kun on se perhe ja lapset... Sellaisia ovat siis ruuhkavuodet.
Olen tällä viikolla lentänyt ties minkä takia ties missä. Joka ilta olen jossakin viemässä jotain tai hakemassa. Siihen väliin koitan limittää omia harrastuksia, kuntosalilla käyntiä ja itsestä huolehtimista. Tänään olin luullut ohjelman olevan vanhimmalle kenkien etsimistä ja ostoksia. Nyt makaamme sohvalla ja emme jaksa lähteä vesisateeseen. Onneksi on viikonloppu edessä ja voimme tehdä asiat huomenna.... Nyt nautimme sateesta ja kutomisesta!

sunnuntai 30. syyskuuta 2012

Lauantain iltapala

Olimme koko perhe eilen illalla keräämässä omenoita pihassa ja siistimässä pensaita. Omenoita onkin aivan kauhean paljon ja niissä meni useampi tunti ja selässä tuntui tuo maasta noukkiminen. Nyt sitten päästään tekemään sosetta ja tosiaan saamme jakaa omenoita muillekin. Pihassamme olevat kaksi puuta ovat tehneet taas niin paljon omppoja, että emme millään saa niitä itse käytettyä!
Iltapalaksi teimme tyttöjen kanssa omenalettuja kinuskikastikkeella ja jäätelöllä. Lisäsin lettutaikinaan omenaraastetta ja kanelia. Paistoin letut pikkulettupannulla. Oli aika herkkua!!

sunnuntai 23. syyskuuta 2012

Ruuhkavuosia

Niin aika kuluu ja tuntuu ettei mitään ehdi. Olimme Turkissa rentoutumassa ja oli ihana viikko. Nyt sitten arkea on ollut reilun viikon ja kiirettä on! Olen koittanut säilöä omenoita, puolukoita jne. Illat hujahtaa ohi ja en ehsi kauheasti iltaisin tehdä mitään. Viikonloppuina pitää nukkua velkoja pois ja rentoutua... Näin se elämä kulkee, kunnes lapset kasvaa ja huomaa ttei ne enää asu kotona. No tätä kiireellä elettä elämää voi sitten myöhemmin muistella ilolla. Hauskoja herkiä on joka päivä, kunhan ne muistaisi!

perjantai 31. elokuuta 2012

Odotusta ja odotettua jännitystä

Olemme ensi viikolla lähdössä lomalle ja meille on, kuten moni meidät tuntevat arvaavatkin, rantautunut flunssa. Nuorimmainen nuhassa ja valittaa korvaa. Taas kerran jännitämme pääsemmekö lähtemään ollenkaan....Ottaa jo päähän tämä tilanne, vaikka onkin aina sama!
Toivon, että saamme korvat kuntoon ja koko tytön, että pääsemme lähtemään matkaan. Rentoutumaan koko perhe aurinkoon ja yhdessä oloon!
Muuten arki onkin vienyt mukanaan ja imassut koko ihmisen. Koitan taistella arjen ja työn välillä - helppoa ei ole. Työ imisi mukanaan ja lapset pitää minut pinnalla. Tytöt toisaalta nauttivat arjesta, päiväkodista ja kavereista. Kaikki sujuu siten hyvin. Työtä on minulla paljon ja asiat mietityttää edelleen. Olin jo päättänyt tykätä työstäni ja puurtaa siinä eteenpäin ja nyt huomaan että ajatus on muuttumassa. Toisaalta mietin että josko vaihtaisi kokonaan alaa - joo on mulla varmaan neljänkympin kriisi!!!
Tämä päivä menee kotona, teen koti-, hoito- ja työtyötä. Viikonloppuun valmistautuen ja muodin yöhön.... :) Niin ja tulevaisuutta pohtien....

lauantai 25. elokuuta 2012

Rakkaus?!

Keskustelimme tänään meidän perheen nuorimman lapsen ja vanhimman lapsen kanssa, siitä mitä on rakkaus. Ajatus lähti siittä että pohdimme miten rakkauden tunnistaa? Mikä on rakkautta?
Mielenkiintoinen pohdiskelu tosiaan! Itsekin mietin osoitanko rakautta lapsille liian vähän. Miten he oppivat rakkauden osoittamisen toisia kohtaan? Mitä heistä on rakkaus? Kuinka näytän esimerkkiä rakkauden osoittamisesta ja vastaanottamisesta? Huh tuli päähän liikaa ajateltavaa!!!
Niin tajusin taas, kuinka itse annan mallin lapsille rakastamisesta ja sen vastaanottamisesta ja tulkitsemisesta... Miten selitän toisten vanhempien erilaisen käytöksen  tai erilaisen rakkauden osoittamisen - eihän sitä nyt rakkaudettomuutena voi esittää!!!! Tarkkaan saa tekemisensä ja puhumisensa laittaa paikalleen.... En tahdo tuomita toisten erilaista käytöstä!

Rakastetaan ja osoitetaan se halein pusuin ja ihanin teoin ja tietysti välittämällä!!!!  <3 :=":" ja="ja" jakamiseen="jakamiseen" kasvatetan="kasvatetan" lapset="lapset" p="p" rakkauteen="rakkauteen" sen="sen">

lauantai 18. elokuuta 2012

Aika suhteellinen käsite?

Töiden aloittaminen ja arjen alkaminen koko perheellä on osoittanut kuinka lyhyitä päivät ovat. Vaikka herään kuudelta ja käytän koirat ulkoilemassa, syön ja laitan itseni valmiiksi ennen, kuin puutun pienien herättämiseen, on aamu tosi tiukka. Emme ole vielä lahden ja puolen viikon aikana ehtineet kunnolla ajoissa päiväkotiin kertaakaan. Toivossa on hyvä elää, että oikean rytmin saisimme päälle!

Vanhimmainen aloitti koulun ja uudessä yläkoulussa. Jännitys oli käsinkosketeltava niin tytöllä kuin minulla. Säälittää kuinka paljon aikaa koulu vie päivästä ja kuinka koville tytär joutuu... No rankka talvi edessä!

Nyt, kun metsät pursuu marjoja ja pitäisi säilöä talveksi kovasti ja kerätä vitamiinit talteen, tuntuu illat vieläkin lyhyemmiltä! En ymmärrä mihin minuutit ja tunnit katoaa - juuri tulin kotiin töistä kun täytyy tytöt laittaa nukkumaan. Aika ei tunnu riittävän mihinkään. Vaikka kuinka koitan en ehdi lenkkeillä, leipoa, pstä pyykkiä ja marjastaa ja keittää mehuja. Tavoitetta siis on vielä! HUH!

lauantai 11. elokuuta 2012

Siivous ahdistus

Aloitin työs siis noin neljä viikkoa sitten. Ensin olivat lapset isän kanssa kotona ja nyt ovat olleet reilun viikon päiväkodissa. Kodin siisteydestä näkyy kuinka paljon lapset ovat olleet kotona. Leikitty on urakalla ja se näkyy. Tänään koitin toisen tytön huonetta laittaa kuntoon. Barbeja meni roskiin, koska puuttui jalkoja ja käsiä. Onneksi oli tyttö nukkumassa päiväunia ettei natissut roskiin heittämisestä. Voin vaikka vannoa ettei tyttö huomaa barnien puuttumista, niin monta vielä jäi.
Oudointa oli että lelulaatikoista löytyi useampi likainen sukka ja pikkuhousuja, kun kysyin miten oli vaatteet hukkuneet lelulaatikoihin pyöriteltiin silmiään ja oltiin ihan sen näköisiä " ettei me olla niin tehty"! No nyt on toisen tytön huone suht siisti, vielä jos huomenna ehdin imuroida ja pestä lattiat olisi enää koko muu koti odottamassa siivousta. Olen vaan töiden jälkeen niin väsynyt etten jaksa kauheasti perus juttujen lisäksi muuta tehdä. Jostakin pitäisi saada jaksamista ja aikaa... Huh että ahdistaa sotku ja ajan puute!!! Te jotka meillä käytte älkää pyötykä sotkuun!

perjantai 10. elokuuta 2012

Haistan talven

Meidän perheen arki on alkanut ja nyt noin viikko ollaan päiväkotiarkea vietetty. Tytöt nauttivat kun on kavereita ja monta tätiä. Iltaisin ollaan väsyneitä ja uni maistuu. Leikitään kovasti ja iltaisin tapellaan siitä kuka saa kertoa mitäkin ensimmäisenä äidille tai isälle. Kivaa ja työntäyteistä myös elämä heillä.
Ihmeellistä minusta on että sateisen ja kylmän kesän jälkeen syksy tuli näin äkkiä. Tänä aamuna oli aika kylmä koirien kanssa lenkkeillä. Ulos, kun tulin tyttöjen kanssa, totesi nuorimmainen "äiti voin jo haistaa talven!" Siis voiko oikeasti? Kylmä oli ja haaveilivat jo lumesta sekä päivän talvikeiju-leikistä. Talvikeijuille on kiire saada luonto talvikuntoon.... Ihanaa elämää!!!!

sunnuntai 22. heinäkuuta 2012

Uuteen työviikkoon...

Vuorotteluvapaa on jäänyt taakse ja ensimmäinen työviikko. Oikeastaan työt tuntuivat kivoilta vaikka olikin kaikenlaisat hässäkkää... Päätin että on pidettävä työnilo päällä etten ole niin väsynyt kuin vuorottelulle jäädessäni. Olen ajatellut että kirjaisin joka viikko hyviä asioita työtäni ylös. Näiden avulla sitten jaksan huonot hetket.
Tavoitteeni on myös pitää perheellä oma paino - muistaa että he ovat minulle tärkeitä ja elämäni tarkoitus!
Kuumeisen viikonlopun jälkeen, koitan huomenna selvitä töihin. Tunnollinen työntekijä sairastaa aina viikonloppuna.... :)

keskiviikko 18. heinäkuuta 2012

Hyvästit vuorottelulle!!!

Kolmas päivä töissä on aluillaan. Oikeastaan aika kivaa. Pelottaa imeekö työ minut taas niin kuin ennen. Vedänkö itseni liian piippuun vai osaanko pitää oikean tahdin, joka sopii minulle. Täytyy muistutella itseään aina tahdin sopivuudesta ja perheen tarpeellisuudesta!
Kesä on ihanaa aikaa, kun töiden jälkeen on vieraita ja voi istua iltaa pihalla jne. Nautin täysin siemauksin ja imen itseeni energiaa ihanaista ystävistäni ja keskusteluista heidän kanssaan - Kiitos rakkaat!!!Perheen lisäksi ystävistä pitää pitää kiinni ja vaalia ystävyyttä!

perjantai 13. heinäkuuta 2012

Sadepäivän aloitus unettomana....

Loma lähenee loppuaan ja maanantaina alkaa monen kuukauden jälkeen työarki. Hiukan innostaa ja kutkuttaa töihin meno ja odotan ikeastaan ihan innolla paluuta töiden pariin. Pelottaa se mite saan aikani jaettua niin etten väsy liikaa.
Aamu joka on todella sateinen alkoi aikaisin. Heräsin koirien tassutukseen jo viideltä. No kun ei sitten uni tullut päätin nousta ja kirjoitella hiukan. Voisi myös siivota keittiän ja yllättää lapset pannareilla :) Ihana kesä aamu myös heille! Tekemistä olisi ikkuoiden pesusta, ompelemiseen ja siivoamiseen... Pohdin myös kampaajalla käymistä ja kuntosalia. Jos sää poutaantuu niin myös mansikanpoimintaa olisi varmaan mahdollista harrastaa. Eilen kävin keräämässä veljeni luota ihanan isoja Polkka mansikoita ja voi ne on niin hyviä!!!! NAM! Parasta kesässä!
Nyt siis aamukahville ja pohtimaan mitä päivän mittaan tekisi...... Hyvää sadepäivää!!! Niin virallista viimeistä kesälomapäivää!

torstai 5. heinäkuuta 2012

Perhe koossa!

Joskus odottaa että saisi olla yksin ja kun saa olla yksin odottaa että lapset olisi lähellä. Hassua. Koskaan ei osaa olla tyytyväinen. Nyt on taas meidänkin perhe koossa, kaikki lapset kotona. Ihanaa!
Vanhimmainen oli pari yötä mummon kanssa retkeilemässä autolla ja palasi eilen. Kiva oli kuulla mitä oli matkallaan nähnyt ja kokenut. Tahtoi kovasti että mekin menisimme katsomaan samat paikat.
Nyt sitten mietitään mitä tehtäisi aurinkoisena päivänä.... Taidamme vaan olla. Keskimmäinen kun on vielä toipilas....
Ensi viikolla olemmekin sitten lomalla koko perhe....Paitsi että vanhimmainen lähtee kummitädin luokse huomenna. Hassua kuinka se vaikuttaa kaikkeen ettei hän ole kotona!

keskiviikko 4. heinäkuuta 2012

Virallisesti lomalla!!!

Niin se vuorotteluvapaa hurahti, olen ollut tämän viikon jo oikealla lomalla. Outoa on töihin paluu, toisaalta kivaa. Tiedän, että osaan työni ja tykkään siitä, kunhan osaan pitää työmäärän kurissa. Tätä olen tietoisesti miettinyt vuorottelun ajan. Jännittää osaanko pitää ajatukset kasassa ja jättää työt töihin ja lapset kotiin...

Eilen meille rantautui taas jokin tauti ja keskimmäinen lapsista sai kuumeen. Yö menikin sitten valvoessa hänen kanssaan.... Nyt olo on ihan ufo. Päässä surraa ja väsyttää. Katotaan sohvalla lasten ohjelmia ja kulutetaan aikaa.... Menee se päivä näinkin, kai?

Suunnittelen kuitenkin ensi viikoksi jotain pientä... ja tänään palaa vanhin lapsi kotiin lähteäkseen perjantaina kummitädin luokse... Kesäistä oloa! Aurinkokin paistaisi, mutta me ei nyt jakseta siitä nauttia.... :(

maanantai 25. kesäkuuta 2012

Ihanaa arkea!!

Mun vuorotteluvapaa lähenee loppuaan ja on jotenkin haikea olo. En ole ehtinyt tehdä asioita joista haaveilin. Tahdoin huovuttaa, ommella jne... Juu ei vaan ole ollut inspistä tehdä niin. Olemme tehneet kaikkee muuta: pitkiä hiihtolenkkejä, retkiä metsään, leiponeet ja olleet vaan. Nyt kesällä aiomme olla paljon mökillä ja nauttia olosta... Vielä on onneksi mun lomaa pari viikkoa jäljellä!
Tänään päätimme tyttöjen kanssa leipoa pullaa, kun olimme ensin aamulla olleet puistossa, syöneet ja nukkuneet ihanat päiväunet. Tässä aikaansaannoksemme....
Nyt istun ja juon iltapäiväkahvia, että pääkipu helpottaisi ja syön lämmintä pullaa. Tervetuloa meille, jos maistuisi sullekin! ;-)

sunnuntai 24. kesäkuuta 2012

tautista aikaa....

Palattuamme reissulta koko perhe, minua lukuunottamatta, sairasti enterorokkoa rajusti. Kuumetta oli 40 ja kurkku niin kipeä ettei voinut syödä tai juoda. Kurja tauti. Osalla perheestä tämä siis alkoi jo reissussa. Nyt vidoin minä sairastuin. Kuumetta ei juuri ole, kurkku on aika kipeä ja olo vetämätön... vietämme siis rauhallista juhannusta kotosalla ja täältä ei juuri jaksa poistua.
Paniikki alkaa iskeä. Vuorotteluvapaa alkaa loppumaan ja kaikkee olisi vielä tehtävänä...IIK!!!! Kohta alkaa työt!

perjantai 22. kesäkuuta 2012

Hyvää Juhannusta!

Me valmistaudumme juhannukseen rauhassa kotona. Outoa. Olemme viimeiset 19 vuotta olleet mökillä! Tytöt menee retkelle parvekkeelle ja minä alan kohta valmistautumaan illan kyläilyyn mummon luokse. Aiomme leipoa vanhimman tyttären kanssa ja tehdä kreikkalaista salaattia tuomistamme oliiveista. Ehkä huomenna jaksaisimme retkeillä mökille????

Rauhallista Juhannusoloa kaikille!!!!

torstai 21. kesäkuuta 2012

Erilaiselta lomalta paluu....

Perheemme loma Rodoksella on takana. Odotimme lomaa kovasti, mutta saimme paljon asioita joita emme osanneet odottaa! Nyt toivumme kotona ja parantelemme itseämme. Itselle loma tarjosi niin paljon asioita, joita en olisi oikeasti toivonut lomalla kokevani. Huoli ja harmitus jopa paniikki lapsien voinnista. Mietin seuraavalle lomalle lähtöä kovasti, niin väsynyt olen tästä lomasta. Huoli vie energiaa!
Koska lasten sairastaessa oli aikaa miettiä myös muita asioita ja herkkänä ja väsyneenä asioita tulkitsi eri tavalla osoitti loma minulle erilaisia puolia asioista. Pohdin kovasti elämän tarkoitusta, perheen merkitystä jne. Ehkä palaan näihin asioihin vielä, kuin myös lomaan jahka olemme toipuneet kunnolla.

torstai 7. kesäkuuta 2012

Matkajännitystä ja miettimistä...

Olinkin jo unohtanut miltä tuntuu, kun matka lähestyy ja mietityttää olemmeko terveitä. Pari vuotta sitten jouduimme perumaan matkamme keskimmäisen lapsen korvatulehduksen vuoksi. Nyt vanhin tytär on ollut sairaana kaksi päivää ja odotan sairastuuko pienemmät. Ei ole kiva kokoajna tarkkailla lapsia ja miettiä onko kipeitä vai ei.... Kauan odotettu loma on taas vaakalaudalla tai sitä pelkään. Tiedän, että maalaan piruja seinälle, juu, mutta tällaista se perheellisenä on.
Jos olemme terveitä lähdemme leuantaina myöhään illalla lentokenttääkohti... jännityksellä odotan pääsemmekö lähtemään!

keskiviikko 6. kesäkuuta 2012

Aamu itselle!

Pienet meni mummolaan yöksi ja minä sain taas aamun itselle! Suuntasin aamulla Kuntoportille yogapilatekseen. Söin aamulla hiukan jukurttia ja sitten autolla kaahasin tunnille. Maikki on ihan paras ohjaaja ja tunti oli sopivan rankka ja niin ihanan rentouttava! Olo oli mitä mahtavin, kun kun kaahailin kotiin päin....
Keittelin teetä ja tein leivät ja lasi smoothieta ja energiaa pitäisi olla siivoamiseen. Reissu lähetyy ja olisi kivempi pakata jos olisi siistiä... Eli nyt hommiin!
Tässä kuva meidän pihasta - omenapuut kukkiin ihanasti!

maanantai 4. kesäkuuta 2012

Lomailuun pehmeä lasku

Tänään alkoi lasten kesäloma virallisesti. Ihanaa!!! Olemmekin viikonloppuna juhlineet vanhimman alakoulun päättymistä ja äsken kävimme viemässä hänet ja toisen koiramme agility leirille. Olivat koira ja tyttö intona leiristä ja odotan innolla mitä leiri tekee tytön ja koiran suhteelle. :) Mukavaa on, että tyttären kaveri lähti koiransa kanssa mukaan. Leirillä on 18 lasta ja koiraa eli tutustuvat muihinkin agilityä aloittaviin. Saisikohan esikoinen tästä uuden mukavan harrastuksen!
Katsotaan kuinka väsyneitä ovat illalla. Tuossa kuvassa tämä samainen agility koira vauhdissa ystäviemme pihalla. Iloinen Enamme!

sunnuntai 3. kesäkuuta 2012

Haikea kesän alku!!!

Eilen kyyneleet virtasi, kun esikoiseni lopetti alakoulunsa. Keskustelimme siitä miten eämä menee eteenpäin ja aina joskus tapahtuu asioita, joihin ei voi enää palata. Kasvamisessa on monia sellaisia asioita. Juhlistimme haikeaa hetkeä sukulaisten ja ystävien kanssa. Ihana päivä, vaikka minulle niin haikea. Tässä tyttäreni saamat ihanat kukat.

torstai 31. toukokuuta 2012

Kevät touhuja...

Vuorotteluvapaa on tehnyt tehtävänsä ja osaan nauttia eämästä. Kokoajan ei tarvitse tehdä kympillä tai ohjelmoida elämää minuutilleen. Voin tehdä yhden asian päivässä ja nauttia olemisesta. Ihanaa! Elämä tuntuu mukavalta ja elämisen arvoiselta!
Kevät on selkeästi myös jo pitkällä, koulun kevätjuhla on tänään ja lauantaina saa tytär todistuksen ja sitten alkaa lomailu ja yläkouluun menon odottelu. Lomailu on erilaisempaa kuin aikaisemmin, tytär osaa liikkua enemmän ja kaverit ovat tärkeämpiä kuin ennen. Ei varmaan viihdytä enää pikkusiskojen ja minun seurassa niin paljon.
Kevään näkee siitäkin että tikkuja tulee käsiin ja jalkoihin. Pienin sai tikun käteen ja sen poistumista odotellaan, koska jos lähestyn pinsettien kanssa alkaa kauhea ulvominen. Kuten näkyy kohta sieltä tikku pullahtaa ulos....
Vauhdikkaissa leikeissä tulee lyhyissä housuissa myös vekkejä. Tässä keskimmäisen sääressä oleva rupi. Iloa ja riemua siis varjostaa itkut noista kolhuista, mutta se on vain elämää!!! Saimme eilen myös tiedon että 1.8.2012 on tytöille päiväkodissa varattuna paikat, olivat aika intoina! Näin se elämä menee ja vuorottelua enää kuukausi jäljellä  sekä pari viikkoa lomaa sitten alkaa työt..... :)

keskiviikko 30. toukokuuta 2012

Raparperipiirakkaa

Leivoin eilen piirakan, kun sain kahvi seuraa ja raparpereja... maistui ihanalle! Riitti vielä partioon tytölle nyyttäreihinkin... Kannattaa kokeilla!
3 munaa
3,75 dl sokeria
4,5dl vehnäjauhoa
1,5 tl leivinjauhetta
150 g margariinia
1 dl kahvia tai vettä

Vaahdota sokeri ja munat. Lisää vehnäjauho-leivinjauhe seosta vuorotellen margariini-vesi/kahviseoksen kanssa ja sekoita varovasti vaahtoon. Kaada uunipellille ja levitä päälle raparperin paloja. Paista 200 asteessa noin 20 min. Sirottele pinnalle sokeria ja kanelia kun otat uunista. Tarjoa vanilija jäätelän tai vanilija kastikkeen kanssa. NAM!

tiistai 29. toukokuuta 2012

Louhisaaren juomaa

Ensi viikonloppuna loppuu koulu ja meidän pikkuinen esikoinen pääsee kuudennelta luokalta! Kyllä on jo iso tyttö. Päätimme juhlistaa päivää ja kutsua sukulaisia ja kavereita kahville. Tytär kun itse tahtoo tehdä kakun kahveillensa ja josko kelikin olisi hyvä niin olisi kiva nauttia sukulaisiat. Syitä tavata kun on aina vaan vähemmän.
Koska loisi hyvä olla myös muuta tarjottavaa kuin kahvia ja kakkua päätin kokeilla tehdä Louhisaaren juomaa. Ohjeen löysin Marttojen sivuilta. Samalla opin senkin että juomaa kutsutaan myös Marskin simaksi. Olen itse maistanut juomaa joissakin juhlissa ja tykästynyt kovasti. Katsotaan kuinka onnistuu....

Tässä kuvassa olen siis kaatanut kuuman veden Mustaviinimarjan lehtien sekä sitruunan päälle ja liuottanut sokerin siihen kuumaan veteen. Nyt liemi jäähtyy että saan laitettua hiivan ja huomenna sitten pullotan juoman.

Tänään onkin ollut oikein mukava päivä. Leivoin raparpeipiirakkaa ja kaveri kävi kahvilla. Sain itse tietää saaneeni opiskelupaikan ja kaverilleni oli tarjottu töitä. Upeaa!!! Olemmekin viettäneet ihania päiviä lasten ja perheen kanssa. Olen nauttinut keväästä, pihasta ja elämästä!

sunnuntai 27. toukokuuta 2012

Pääkin jumissa?

Heräilemme sunnuntaihin. Eilinen päivä oli ihanan leppoisa. Teimme pihahommia ja kahvittelimme naapurin kanssa. Nautimme auringosta ja iltasella kävi mukavia kutsuttuja ja yllätysvieraita. Saunan jälkeen syötyämme olikin ihan kypsää kauraa sänkyyn.
Nyt kun aamu on valjennut ja nautiskelemme aamupalaa, mieheni valitteli että on jumissa. On selkä jumissa, kädet jumissa ja jalat jumissa. Nuorimmainen katseli voivottelua ja sutkautti siihen "onkos pääkin jumissa?" Kyllä taas oli naurussa pitelemistä! Hitsi että tyttärellä on sana hallussa!!!
Ihanaa sunnuntaita ei voisi iloisemmin aloittaa! Ihanaa viikonloppua ja helluntaita kaikille! :)

torstai 24. toukokuuta 2012

Rauhallista oloilua...

Eilinen vei mehut, olimme esikoisen luokan kanssa Ladun Majalla. Ihanaa oli ja varmasti lapsille jäi kivat muistot. Minä olen ihan poikki ja tuntuu etten jaksaisi mitään. Nukuin yöni ihan hyvin ja siksi tarvisikin olla energiaa, mutta ei ole.
Aamusta meidän pitäisi suunnta Lidl-ostoksille. Eilen tuli mainos ja meidän pitäisi käydä mieheni löytämiä tuotteita katsomassa. Sitten saankin iltapäivän olla yksin, kun lapset menee kerhoon. Ihanaa! Ajttelin kitkeä penkkejä ja kutoa.
Illalla haaveilen emnosta Shapeen. Vatsalihakset ovatkin aika kipeät tiistaisesta Coresta. Löytyisiköhän siitä energiaa??? Myös matka jo siintää mielessä ja tarvii alkaa kattelee meille sinne vaatetta... Kesä on nyt ja pitää jaksaa nauttia!!! Omenapuutkin taitaa kukkia viikonloppuna :)

keskiviikko 23. toukokuuta 2012

Intoa hiestä

Olen käynyt nyt noin vuoden Kuntoportissa kuntoilemassa. Tykkään lajeista, joissa tulee kunnolla hiki ja olo että on puhki. Tänään kun tytöt oli taas mummolassa hoidossa suuntasin Spinningiin ja Coreen aamulla. Vetäjänä piti olla Tuuli, mutta olin positivisesti yllättynyt kun tunnin vetikin VesQ.
Ensin 30 min spinning ja kyllä hiki virtasi ja sykkeet oli korkealla. Tämän jälkeen 30 min core ja vatsalihakset sai tehdä töitä! Mikä olo tuli, kun reilu 700 kcal tuli kulutettua ja hikoiltua kunnolla! Tällä taas jaksaa lasten kanssa tapella!
Ihanaa kun kuntoportti aloitti kesäohjelman. Tuntuu löytyvän minunkin toiveisiin sopivia tunteja enemmän!!!! Kiitos!

tiistai 22. toukokuuta 2012

Mansikoita!!!

Meillä syödään tuoreita masnikoita ja voi kuinka ihanilta ne maistuvatkaan! Tässä Eveliina nauttii iltapalaksi mansikkaa. Mitä isompi sen parempi! Juu tiedän että maksaahan nuo tuoreet nyt, mutta nyt ne tuoreene tulee syödä! Kohta saadaan kotimaisiakin, mutta siihen asti nää ulkomaiset ja NAM! Varsinkin nyt kun aurinko hellii meitä!

maanantai 21. toukokuuta 2012

Paimentelua ja laatuaikaa

Olimme viime viikonlopun vanhimman tyttären ja toisen koiramme kanssa paimennuslairillä Kuttukuussa Vehmersalmella. Lapsi opetteli hallitsemaan paimantavan koiramme ja nautiskelin heidän yhteistyönsä sujumisesta. Kylmää oli mutta onneksi aurinkoista.
Tässä kuvassa Maiju opettaa koiraamme paimentamaan ja harjoittelevat yhteistyötä. Aivan ihanasti alkoi homma sujua jo muutaman kerran jälkeen. Lapsi sai vahvistusta omaan itsetuntoon ja koiran kanssa suhde vahvistui roimasti viikonlopun aikana. Minä sain van olla lapseni kanssa kahden - loistavaa!
Tässä koiramme lataa akkuja sylissäni. Kuten näette aika rauhallinen koiramme on koska ympärillä oli noin kymmenen muuta koiraa ja tilan omia koiria 2-6 sekä kaikki ihmiset jne. Enamme vain kölli sylissäni rauhallisesti.
Opin taas tällä keikalla yhden asian. Aurinkorasvaa voi tarvita jo suoemnkin reissuilla. Lauantaina tuossa kelissä, kun tuuli ja oli kalseaa aurinko paistoi ja poltin kasvojani aika paljon. Poskipäät ja nenä ovat aika punakat nyt...toivon ettei kesi nahkaa pois. Tulipahan ensimmäiset rajat, silmäkulman ryppyihin ja tuohon pipon rajaan. :)
Into paimennukseen syttyi koiralle ja lapselle. Nyt mietimme mihin saisimme seuraavan kerran järjestettyä samanlaisen leirin!

perjantai 18. toukokuuta 2012

Nautiskelua

On ollut pari ihanan aurinkoista päivää ja olemme nauttineet lasten kanssa pihalla olosta ja auringosta. Lapset jo juoksivat myös paljainjaloin! Ihanaa kun varpaita kutittelee tuore ruoho. Yhtenä päivänä haimme lounaaksi Mäkkäristä lasten ateriat. Samalla reissulla kävimme katselemassa hiukan taimia... Lounas nautittiin ulkona terassilla ja kyllä maistui!

Kevät on kyllä ihanaa aikaa. Joka vuosi yllätyn siitä että lehti on puussa ja sitten onkin jo kesä. Vaikka lumien sulaminen on tuskaisen hidasta niin silti se kesä sitten yht´äkkiä onkin siinä. Tiistai aamuna kävin rauhallisella kävelyllä koirien kanssa, kun tytöt oli mummolassa. Matkalla törmäsin joutseniin - ylväitä lintuja! Tuossa näkyykin kuinka puut vihertää ja nyt parissa päivässä onkin jo ihan lehti puussa!
Tänään suuntaan vanhimman tyttären kanssa paimennusleirille. Saamme laatuaikaa kahdestaan! Jännää! Nyt siis sadetta uhmaten kaksosten kanssa kauppaan ostamaan evästä meille - pinnaa kysytään, mutta rohkeasti vaan!!! Katsotaan kuinka onnistuu.....

maanantai 14. toukokuuta 2012

Vapaa ilta ja aamu - pitkästä aikaa!

Pienet tytöt lähti äsken mummolaan. Olimme aamun Ellu-tädin kanssa HopLopissa, kun mulla oli niitä synttäri alekuponkeja. Hikipäässä pienoiset kirmasi ja leikki. Nauttivat kovasti. Kertoivat myös väsyttävän....
Nyt on talo tyhjä kun vanhinkaan ei ole vielä saapunut koulusta. Itse mietin salille lähtöä. Olisi Bodypilatesta tai spinninkiä ja luulen kääntyväni pyöräilyn puoleen. Sitten voisin hakea jotain herkkua kotiin illaksi. 
Aamua odotan kovasti. Taidan mennä aamulla salille ja sitten iltapäiväksi ja alku illaksi koululle discoa järjestämään.... Tytöt tuleekin sitten illalla kotiin ja arki alkaa. Parasta on varmaan aamu rauhassa, saa syödä pitkästä aikaa ihan rauhassa kiirehtimättä...
Oikeasti on aika ihmeellistä vaan olla ja ei tarvi sählätä mitään. En enää oikein muistanut millaista tää onkaan!

sunnuntai 13. toukokuuta 2012

Äitienpäivänä 2012

Tänään on äitien päivä ja oikeasti kirjoitan tätä realiajassa 2:36 aamuyöllä. Sinänsä hyvä, etten nuku niin en sitten herää niin aikaisin, ei ole tytöillä vaaraa etteivät ehdi tehdä kaikkea mitä tahtovat! Syy valvomiseeni jääköön toiseen postaukseen.....
Äitien päivänä lasten kuuluu muistaa äitejään. Muistan kuinka pienenä tehtiin kortit ja askarreltiin jotain. Kun kasvoin, paras lahja oli mennä navettaan, että äiti saa nukkua ja nykyään sen ymmärrän varsin hyvin. Olisi ihana nukkua muinakin aamuina kuin vain äitienpäiväaamuna!
Mitä vanhemmaksi tulin sitä rahallisemmaksi äitienpäivä tuli. Piti ostaa lahjaa jne. Tietysti on ihan hyvä, että äitiä edes yhtenä päivänä muistetaan! Olen myös elänyt vaiheen, että järjestimme paikallisen kerhon kanssa pienellä kylällämme äitienpäivälounaita. Ahkeria siis on oltu!
Kun saimme lapsia, oli äitienpäivä mummojen luona käymistä. Kaikille hommattiin kukat, koska vauva ei vielä osannut tehdä mitään ja itse olin niin väsynyt etten ehtinyt ja jaksanut. Toki huonoa omaatuntoa siitä podin ja edelleen kuten huomaatte!
Nyt äitienpäivän juhlinta on taas muuttunut. Esikoisemme on niin iso että tahtoo leipoa ja laittaa. Pienet auttaa. Saan siis luksusta ja arvostusta aamulla. Lapseni uurastaat vuokseni. Tämän vuoksi olen koittanut järjestää, että mummot käytiin juhlimassa eri päivinä, että aikaa jää lapsille tehdä ja meille nauttia tekeleistä. Kyllä voi kuulostaa etten nauti, mutta on ihanaa! Säälin vaan jo alkuunsa lapsiani, kun joutuvat heräämään aikaisin ja pelkään, että lopputulos ei onnistu ja tulee pettymys. Tahtoisin auttaa ja neuvoa - olla kanaemona häärimässä ja tukemassa. Tahtoisin antaa lapsille onnistumisen kokemuksia ja tunteen, että kelpaavat sellaisian kuin ovat, ilman kakkua, lahjaa tai mitään. Tahtoisin vain herätä siihen, että kompivät viereeni ja halaavat ja sanovat että rakastavat. Tahtoisin, että tekevät sen nyt ja vuosienkin päästä ja muinakin päivinä. Uskon, että myös lapsilleni paras lahja olisi se, että kokevat kelpaavansa sellaisina kuin ovat, juuri nyt. Kokevat, että heidän aikaansaannoksensa saa minut ylpeäksi, ei vain äitienpäivänä vaan muulloinkin. Tahtoisin, että muistavat kuinka tärkeitä ovat minulle ja kuinka paljon tuovat minulle iloa ja luovat muistoja joiden avulla voin itseäni viihdyttää vanhempana. En tahdo, että he äitienpäivänä stressaavat itsensä uuvuksiin, vain koska pitää. Ei pidä! Olen äiti heille muinakin päivinä. Nyt ja tästä eteenpäin ja tiedän että joutuvat tyytymään siihen, koska eivät parempaakaan saa.

Tässä vielä kukkia kaikille äideille ja varsinkin omalleni, jolle en niitä vielä tänä vuonna ole antanut! Kuva on matkaltamme Luxenbourgiin viime keväänä.
Hyvää Äitienpäivää!!!!

lauantai 12. toukokuuta 2012

Likkojen lenkille työporukassa

Tänään lähden kuntoilemaan työporukan kanssa. Kiitos työpaikalle, kun maksoi vuorotteluvapaalaisen mukaan! Luvassa on karmea keli. Joitakin asteita lämmintä ja vesisadetta, kovaa vesisadetta! Huh! Illalla jatkamme sitten Hunksien ja Kari Tapion jälkeen saunomaan ja syömään.... :) Kunhan en jäädy ennen sitä!
Lisätietoja tapahtumasta löytyy täältä ja Mixathlonin kautta saisi vielä edullisen osallsitumisenkin ottamalla yhteyttä Lauraan...

torstai 10. toukokuuta 2012

Kerhon äitienpäivä kahvit

Pääsen äitienpäiväkahville huomenna ensimmäistä kertaa! Esikoisemme on ollut päiväkodissa vuosia mutta en koskaan ole päässyt äitienpäiväkahville, nyt kun tytöt ovat osapäiväisesti kerhossa pääsen, aika mukavaa! Ei haittaa vaikka kahvit ovat hiukan etuajassa eli torstaina, ihanaa silti!

Jotain ylläriäkin on luvassa, supateltu on kovasti... jännää!!!  :-)

Lomailu mielessä, lihakset kipeinä...

Lomamme lähestyy ja koitan saada itseltäni hiukan kiloja pois tai ainakin kiinteytyä. Tää kiinteytyminen taitaa olla lähempänä, kun paino ei näytä putoavan. Joo mun mieleen on sellanen liikunta, että tuntuu. Nuorempana harrastin karatea ja sellaisia lajeja joissa oikeasti tulee hiki.
Viime keväänä liityin Kuntoportti naiten kuntosaliin ja siellä nyt olen käynyt. Olen huomannut että tykkään myös salilla tekemisestä, mutta minun tarvii saada tehdä sillai kuntopiirinä, että tulee kunnolla hiki! En jaksa nitä kun tarvii odotella että pääsee laitteelle.
Nyt olen löytänyt itselleni sopivia ryhmäliikuntoja Kuntoportilta esimerkiksi Grossfit ja Bodyshape. Tulee kunnolla hiki ja olo on sen jälkeen aivan mahtava! Eilen kävin Maikin pitämässä Bodyshapessa ja oikeasti nautin. Nyt olo on kankea ja takkuinen, mutta kyllä se tästä... Hiki valui ja lihakset huusi. Ihana olo! Maikki on älyn hyvä ohjaaja! Nyt tämän sadepäivän voi ottaa hiukan rennommin!  Nauttien äitienpäiväkahveista ja muusta....

keskiviikko 9. toukokuuta 2012

Lapsella on liian pieni pää!

Tuli mieleen jokin vuosi sitten sattunut tapahtuma. Hain lapsillemme passeja. Olimme lähdössä ensimmäiselle matkallemme ja kaksoset siis alle kaksi vuotiaita. Odotimme kuvien kanssa ja lomakkeiden jotka passin hakuun isältä tarvitaan, yli tunnin paikallisella poliisilaitoksella, että pääsimme hakemaan passeja. Lapset siis jo siinä vaiheessa aika ylivilkkaita.
Kun sitten pääsimme, siihen pieneen pömpeliin kaikki neljä, oli ilo ylimmillään. Pienet sinkoili sinne tänne, koska rattaat ei sinen pömpeliin mahtuneet, eikä yli vilkkaat tytöt pysyneet sylissäkään sekunttiakaan. Tytöt konttaili pöydän alla ja nykivät tietokoneiden johtoja jne.
Aloitimme tietysti vanhimman lapsen passista ja siitä, että hän osaa allekirjoittaa kaunolla siihen ruutuun siten ettei mene yli tai että koko nimi mahtuu siihen, pari harjoitusta siis tehtiin ensin. Pinna alkoikin olemaan jo aika lyhyt minulla, kun lapset meni siellä täällä.
Pienten passi hakemuksiin, kun päästiin totesi virkailija yksikantaan, että toisen kaksosemme pää on liian pieni. Minä siihen ihmettelemään, että tarviiko pään olla jonkun tietyn kokoinen että saa passin? Onhan yli puolitoista vuotiaan pää kuitenkin isompi kuin ihan vastasyntyneen ja sellaisetkin voivat passin saada. Virkailijaa ei asia naurattanut, vaan totesi että voi koneella korjata asian. Minä siihen tyytyväisenä, että hyvä jos tietokoneella sen voi korjata! Virkailija totesi, että sen valokuvan ei päätä... Aika huvittava tilanne... Lapseni pää siis virkailijan mielestä edelleen liian pieni... no hyvin tuo sillä pärjää!!!  :-D

tiistai 8. toukokuuta 2012

Pallon elämää!

uirinkohellii meitä ja olimme tyttöjen kanssa hiukan pihahommissa. Petollista on keli ja jossakin kohdassa on niin kuuma että tekee mieli heittää takki pois ja sekunnin päästä tuulee niin että on pakko laittaa takki päälle. Mutta ihanaa silti, kun ei juuri ole lunta ja kasvit alkavat nousta...
Minä kuopsutin kukkapenkkejä ja tytöt nautti auringosta ja saippuakuplista. miten muuten voikin nuo kuplat upota kaikkiin lapsiin. Toinen puhaltaa ja toinen ottaa kiinni. Oli sitten surku kun pallo hajosi johon toinen totesi että "sellaista on pallon elämä." Lopuksi tytöt löysi katuliidut ja alkoivat taiteilla asfalttiin ihania aurinkoja ja liikennevalot.
Tässä pari kuvaa nautinnollisesta pihaolosta ja leikeistä.
Tässä otetaan aurinkoa!


maanantai 7. toukokuuta 2012

En ollu minä!!!

On se ihanaa että on lapsia jotka siis joskus raastavat  hermoja, mutta joskus saavat niin paljon iloa ja naurua syntymään. Näillä muistoilla toivottavasti jaksaa sitten vanhana porskuttaa. Muistot tuovat niin paljon voimaa.

Mutta siis viikonloppuna istuimme ruokapöydässä. Nuorimmainen, jolla on vatsa tosi kovalla ja ei siksi tykkää käydä kakalla ja pidättää niin paljon kuin voi. Olen opettanut kyllä ettei pöydässä piereskellä ja oli kovasti varmasti koittanut pidättää, mutta vahinko tapahtui. Tämän hän sitten koitti peittää sanomalla "jos multa kysytään, en sitten pierassut!" Kyllä meitä muita nauratti! Pierujutut tehoaa aina! :-D

keskiviikko 2. toukokuuta 2012

Vappu elämää

Hiljaiseloa blogissa, koska menetin hermoni systeemiin viime viikolla. Kaikki tekstit ja koko blogi oli kadonnut perjantai aamuna. No palautui sitten iltaan mennessä, mutta suututti vietävästi!

No mutta nyt vappu elämään. Perjantaian kävimme ostamassa hienot vappupallot tytöille ja isomman tyttären kanssa shoppailimme illemmalla hiusvärejä jne. Väsyneenä sitten pötköttelimme sohvalla illan.
Lauantai ja sunnuntai meni kotitöissä ja kyläilyissä. Aurinko helli meitä vielä sunnuntaina kovasti, ihanaa!
Vappuna aamulla heräsin aikaisin vääntämään vanhimmalle nutturaa. Oli suunniteltu se perjantain kaupunkireissulla. Tässä kuvia onnistuneesta nutturasta, joka kesti hyvin koko päivän koulussa, tanssiesityksissä jne... Ja parasta oli että nutturan kantaja oli myös tyytyväinen!
No nyt jatkuu arki. Tytöt lähtee tänään kerhoon ja minä teen omia juttujani. Illalla jumppaan :)

torstai 26. huhtikuuta 2012

Musisointia

Tytöt joskus aloittavat soittamisen vapaaehtoisesti. Tänään toinen alkoi soittamaan pianolla omaa sävellystään. Hän tahtoi siskon mukaan soittamaan dzemberummulla sateen ääntä. Oma kappale sanoittui, säveltyi ja sovittui tuossa tuokiossa. Kivalta kuulostaa kevät laulut duona pianolla ja rummulla soitettuina!
Kevät tulee, lumi sulaa.... lallaa!

keskiviikko 25. huhtikuuta 2012

Discoilua

Eilen illalla oli koululla oppilaskunnan ja koti-koulutoimikunnan järjestämä disco. Olemme nyt kahtena vuonna pitäneet discon ja aikasta mukavaa on ollut. Eilisessä discossa oli karkkikioskia, kasvomaalausta, onnenpyörää, vesipajatsoa jne. Koti-koulutoimikunta järjesti kahvion ja teppuradan, keräsimme rahaa koululle xylitolipastilleihin. Tällaista toimintaa tuleekin lasten eteen olla kylällä, yhdessä järjestetään mukavaa toimintaa lapsille!

tiistai 24. huhtikuuta 2012

Koiranpäivä

Meillä vietetään koiran päivää! Harjasin molempien koirien turkit, tai no joo Lamboa en kokonaan. On niin tuskissaan ja haukkuu ja ärähtelee kun selvitän takkuja että harjasin vain puoli koiraa. Leikkasin molempien kynnet ja nyt pötkötellaan.
Molemmat vielä toipuu kennelyskästä ja siksi ulkoilua ja lenkkejä on vähennetty. Makaavat olohuoneessa raukeina. yskää ei kauheasti enää ole, mutta Lambo vielä tänään on ykäilly limaa, voiton puolella ollaan vielä!

leikistä sopimista

Tyttäret sovittelivat aamupalapöydässä leikkiään, jota jatkaisivat syömisen jälkeen. Leikissä olisi kaksi lasta, tyttöä. Nämä tykkäisivät kasviksista. Mietin mistä asia alkoi, miksi ne tykkää kasviksista, kunnes ideointi ja sopiminen eteni sille tasolle, että ne tykkäisi muutenkin kaikesta luonnossa eikä tuhoa mitään. Ideologina hyvä ja pohdin näkyykö tässä minun asenteeni vai olenko saanut lapsiini tartutettua mitään omista periaatteistani?

Hauskin kohta oli se, kun alkoivat sopimaan minkä ikäisiä tyttöjä olisivat. Toinen tytöistä sanoi että "niiden täytyy olla vanhoja, kun elävät keskenään ilman aikuista". Mielenkiintoista, että eivät kuitenkaan ole aikuisia vaikka elävät kahdestaan eläimiensä kanssa. Iästä jatkui keskustelu ja vanhimman tyttäreni kanssa naureskelimme kun totesivat että "voi ne olla 12 vuottakin - ne on tosi vanhoja sittenten!" Vanhuus on siis hyvin suhteellinen käsite!  Empä uskalla sanoa miten vanha olenkaan! :)

maanantai 23. huhtikuuta 2012

Hapurilaiset kotona

Tytöt ovat vinkuneet hampurilaiselle jonkin aikaa ja kun talvella tein hampurilaispihvit itse tykkäsivät tosi paljon. Totesivat jopa että itse tehdyt on parempia kuin hampparipaikan. Nyt ostin kalkkunajauhelihaa ja päätin tehdä siitä pihvit hampurilaisiin. Ostin Tupperilta semmoisen leikkurin ja kokeilimme typyjen kanssa sitä näiden pihvien valmistukseen. Pilppusimme siis sipulit ihan tosi pieniksi tai oikeastaan yksi suurehko Shalottisipuli. Tuli muuten pientä silppua! Pilkoimme myös purkillisen ananalohkoja ihan pieniksi ja sekoitimme sipulin kanssa jauhelihaan. Pari kananmunaa, ruisjauhoja, kermaa, pippuria, korianteria hiukan suolaa ja inkivääriä. Kuten huomaatte en koskaan mittaile paljonko laitain aineita. Annokseemme laitoin kuitenkin 800g jauhelihaa. Meillä kun syödään paljon! Mausteilla makua voi varioida mielen mukaan.
Pääti paistaa pihvit lettupannulla, jotta sain niistä kauniin puotoisia. Sämpylät tein myös itse, tavallisella ohjeellani.
Kastikkeiksi käytimme ketsuppia, sinappikurkkusalaattia, majoneesia ja hampurilaiskastiketta. Hamppareiden sisän tuli cheddar-juustoa, salaattia, kurkkua, sipulirenkaita jne...ja ne pihvit tietysti. Todella hyviä tuli! Kuvia en ehtinyt hampurilaisista ottaa kun menivät niin nopeasti suuhun.... :)

sunnuntai 22. huhtikuuta 2012

Arjen luksusta

Tyttöjen kanssa kotona olo on mukavaa, mutta joskus on kiva viedä heitä myös "ihmisten ilmoille". Joskus keksin juttuja jotka he sitten toiminnallaan saavuttavat tai sitten eivät saavuta. Perjantaina, kun veimme isosiskon pianotunnille ja piti käydä kaupassa, lupasin että menemme jäätelöannoksille. Tytöt oli aivan täpinöissään ja odottivat kovasti! Suuntasimme siis Keljon merketeille CM:n rakennuksessa sijaistevaat kahvila Pinettaan (onko oikeasti sen nimi?).
Molemmeat valitsivat samanlaisen annoksen ja samat jäätelöt siihen.
Tässä siis aloitetaan Lakujäätelöannoksen herkuttelu, aika hyvää! Ihan on silmätkin kiinni kun on niin herkkua. Iso annos ja luulin ettei tytöt jaksa, mutta en saanut montaa lusikallista osinkoa!
Ja toisen neidin onnea annoksestaan.
Siinä meni päivä onnen kukkuloilla annoksia muistellessa.... :)

lauantai 21. huhtikuuta 2012

Lomakuumetta

Olemme varanneet perheelle matkan kesäkuulle. Kohde ei ollut sellainen jonne ensimmäisenä olisimme menneet, mutta matka oli todella edullinen ja siksi siihen päädyimme. Aikaisemmin olemme matkustaneet siten että olemme valinneet kohteen ja sitten sinne matkan ja hotellin. Kerran olemme valinneet lapsen sairastumisen takia matkan jonka saimme ja silloin suuntasimme Turkkiin ja hotelli oli All Inclusive hotelli. Silloin tuntui oudolta mennä niin luksukseen, mutta seuraavana vuonna tahdoin myös sinne, koska matka oli ihanan helppo ja rentouttava. Minun ei tarvinut miettiä mitään ruokaa tai juomaa, kun kaikkea oli aina tarjolla ja saatavilla.

Nyt lomamma suuntautuu Rodokselle. Hotelli on huoneistohotelli ja meillä on vain aamupala. Ajatus on tehdä päivällä jotain itse ja iltaisin käydä syömässä yhdessä. Mietimme myös autonvuokrausta ja saaren kiertelyä. Vanhin tytär on jo lainannut matkakirjoja ja katsellut paikkoja joihin tahtoo mennä käymään. Alueen historia onkin varmasti mielenkiintoista.  Lapset ei kauheasti viihdy enää rannalla, kun siellä tulee kuulemma "limaiseksi", mutta varmasti sinnekin suuntaamme. Itse haaveilen leppoisesta päivästä rannalla. Syömme hiukan eväitä uimisen ja löhöilyn lomassa ja tuuli tuivertaa hiuksissa.
Parasta on unelmoida lomasta ja jo hiukan suunnitella mitä teemme. Lukea kertomuksia ja elää pilvilinnassa tai voisiko sanoa pilvirannalla...Odotan myös kreikkalaisia ruokia ja sitä että saan niistä ideoita kotikeittiöömme. Kesää odotellessa!

Kuva täältä

perjantai 20. huhtikuuta 2012

Kevät tulee ja syksyä suunnitellaan...

Viikonloppu on ovella ja kevät tulee toivottavasti nopeammin kuin nt viime aikoina on tullut. Lumisateet jotenkin masentaa. Suunnittelemme pyöräilykauden avausta viikonloppuna ja oleilua kotona. Itse olen jotenkin kauhean väsynyt ja minua vaan paleltaa kokoajan. Vaihdoin tosi paksun talvipeittoni ohuempan jokin viikko sitten ja nyt olen umpijäässä öisin. On varmaan ihan pakko ottaa paksupeitto takaisin että paleleminen loppuu ta keksittävä jotain lämmikettä :).
Harrastukset alkaa loppumaan lapsilta kevään tulon myötä. Oikeastaan ihan tosi kiva, koska ollaan aika väsyneitä kaikki. Vanhimmalla on vain teoriassa enää kokeita ja muutama soittotunti ja tietysti esitys. Pienten muskaria taita aolla jäljellä kaksi kertaa.
Olin päättänyt että syksyllä pienille en varaisi minkäänlaista harrastusta, mutta juttelimme siitä ja tahtoivat tanssimuskariin. Näin se alkaa siis syksyn suunnittelu jo keväällä. Ilmoitin typyt tanssimuskariin ja toisenavaihtoehtona oli kantelemuskari. Toisaalta syksy, töihin meno, tyttöjen päiväkoti ja esikoisen yläkouluun lähtö on kivaa ja jännää. Toisaalta olen jo nyt jotenkin väsynyt asiaan. Lennämme sinne ja tänne ja aikaa ei jää mihinkään. Tarvii taas alkaa kovalla kädella suunnittelemaan aikataulut sekä ruuat ja tekemiset tiukasti. Sellaista se elämä on. Toivotaan että kaikki soittotunnit ja muut saadaan suunniteltua hyville paikoille ja aikatauluista tulisi helpot meille! Syksyä siis odotellessa!

torstai 19. huhtikuuta 2012

Saamme tehdä mitä vaan! Ajattele!

Tyttäremme eivät ole kauhean innokkaita legoilla leikkijöitä. Ostimme joululahjaksi pikkulegoja ja odotin että leikkisivät niillä enemmän. Ei ole jutut kiinnostaneet ollenkaan. Kerran teimme juuri ne rakennukset jotka pakkauksessa ovat, mutt aitsekseen eivät ole intoutuneet, mikä minusta oli aika outoa.
Tänään tein ruokaa ja tiskasin kun tahtoivat äitiä leikkimään. Sanoin etten juuri ehdi nyt. Kysin myös miksi tarvivat minua? Totesivat että se mitä olin viimeksi rakentanut paketin mukaan oli mennyt hiukan rikki. Eivätkä osaisi itse sitä korjata. Totesin siihen että voisivat tehdä ja arakentaa sellaisen kuin itse tahtovat. Lapset katsoivat minua ihan ihmeissään ja kysyivät että "voimmeko oikeasti ihan tosissaan rakentaa mitä tahdomme?" Kun vakuutin että voivat, lähtivät keittiöstä into piukassa. Totesivat että ihan niin kuin hoitopaikassakin saimme rakentaa ihan mitä vaan - JEE!!!!
Ei ihme jos ei ole legoleikit ennen maistuneet! Ovat siis odottaneet että sanotaan mitä saa rakentaa. Onneksi tämäkin selkisi ja Legot tulee käyttöön! :)

keskiviikko 18. huhtikuuta 2012

Ihana yllätys lumisateen keskelle!!!

Seuraan joitakin blogeja ja yhdestä blogista sain innon kirjoittaa sellaista myös itse, eli tästä MouMou. Kirjoittaja on opiskelijoitamme ja olen tutustunut häneen aika pian työni aloittamisen jälkeen. Jonkin ajan päästä sitten vasta sain tietää, että hän kirjoittaa blogia ja aloinkin seurailla blogia.
Ensin seurailin nimettömästi, mutta jossain vaiheessa oli pakko kommentoida ja sitä olen nyt jatkanut. Minusta on ihanaa kun nuori ihminen uskaltaa julkisesti sanoa asioita. Harmi  ettei kaikki uskalla. Ahdistusta varmasti niin monella.
Eilen sain sähköpostia MouMoulta jossa tiedusteltiin osoitettani ja tänään selvisi syy. Lukekaa tästä. Arvatkaa tuntuuko ihan tosi upeelta!!! Olen saanut joskus aikaisemminkin opiskelijoiltamme kiitokseksi asioita kuten kuohuviinipulloa, likööriä, karkkia jne ja aina se lämmittää mieltä ja antaa semppiä työhön. Taidan kohta alkaa olemaan innoissani töihin paluusta :)

Voi terotin!

Tytöt tahtoivat aloittaa aamunsa värittämällä Top Model Dog kirjojaan. Kirjoissa siis väritettään valmiiksi ääriviivoilla piirrettyjä koiria. Kirjassa on myös mukana tarroina koirille asusteita, kuten koruja ja rusetteja. Aamuksi tämä oli mielestäni hyvää puuhaa ja aloin terottaa heille puuvärejä että homma etenee ja onnistuu.
Tytöillä on sellainen pieni laatikollinen puuvärejä ja niitä on vielä aina lattialla joka paikassa. Mielestäni värejä on liikaa. No päätin terottaa kaikki ja menihän siinä puolisen tuntia, varsinkin kun kynien terät katkesivat heti kun sain terän hyväksi. Voiko olla pahempaa kuin tuollaiset pätkäteräiset puuvärit! Siinä terottaessani huomasin yht´äkkiä tämän:
Heikosti näkyy kuvassa mutta keskisormessa on sii rakkula! Mumoni aina sanoi ettei rakkoja tule kuin niille jotka on laiskoja tai jotain sinnepäin. Olen siis tullut laiskaksi ja saamattomaksi! Vapaa on tehnyt tehtävänsä!!!

tiistai 17. huhtikuuta 2012

Neljäs ja viimeinen päivä Saksassa 5.6.2011


Viimeinenpäivä Saksassa käynnistyi itse tehdyllä aamiaisella. Tietysti eilen ostettuja suklaamuroja! Lapset suuntasivat sitten sisareni ja hänen miehensä kanssa uimaan. Leirintäalueen uimahalliin. Minä lupasin siivoilla mökkiä, illan ukkoskuuron vuoksi toimme mukanamme aika paljon hiekkaa sisään jne. Samalla pakkasimme tavaroita. Meidän kotiin lähtö oli illalla :(
Uimisen jälkeen laitoimme ruoka aja söimme ja menimme leikkipaikalle väsyttämään tyttöjä.
Ajatukseni oli että he nukkuisivat ajomatkan lentokentälle. Arvioimme matkan kestävän reilun tunnin. Aurinko paistoi ja oli tosi aurinkoinen ja mukva keli. Isommat tytöt kävivät myös uimassa ja pelaamassa minigolfia.
Kun olimme pakanneet tavarat ja lähdön aika tuli oli todella haikeaa. Isommat tytöt jäivät siis sisareni ja hänen miehensä kanssa reissuun. Aikoivat kierrellä Saksaa reilun viikon. Me palaisimme pienempien ja mieheni kanssa Suomeen ja seuraavana päivänä töihin. Meillä oli ollut niin mukava matka että kyyneleet virtasivat. Oli haikeaa erota ja lähteä. Ikävä oli kova vaikka emme olleet vielä eronneetkaan! Meidän matka oli ollut todella mukava ja siksi eronhetki oli vaikea. Parasta oli kun yksi tytöistä kiitti halaamalla että oli päässyt mukaan. Sen hetken säilytän sydämmessäni aina!
Matka kentälle sujui hyvin ja tankkasimme auton kentän vieressä. Palautus sujui ongelmitta. Tosin jouduin huomatttamaan hinnasta joka oli luvattu halvemmaksi mitä koittivat minulta velottaa. No korjaantui nopeasti.
Kentällä menimme syömään jäätelöannokset ja turvatarkastuksen jälkeen ostoksille. Taksfreestä ostin yhden alkoholipitoisen pullon ja edellä menevälle miehelle myyjä luetteli kovasti ohjaita mihin hän saa pullonsa laittaa ja mihin ei. Itse olin sitten hiukan ihmeissäni ja kysyin saanko laittaa sen kassiin. Myyjää nauratti että voin vaikka juoda sen :) . En tajunnut että EU-alueella asiat on hiukan toisin. No tulipas taas naurettua omalle tyhmyydelle!.

Koneesta saimme hyvät paikat ja lento meni nopeasti. Tampereella koneesta päästiin nopeasti ulos ja autolle pian koska parkki oli ihan vieressä. Kävimme Pirkkalan ABC:llä syömässä ja sitten ajettiin kotiin. Kotona meitä odotti pihassa vielä hiukan kukkivat omenapuut. Paras kukinta oli ollut helteisenä viikonloppuna, kun olimme poissa. Sitten nukumaan ja aamulla alkoi arki.
Ihana matka oli takana!

maanantai 16. huhtikuuta 2012

Tahmea maanantai

Elän taas migreenin jälkeistä päivää. Tuntuu että pää ei ole oma ja mikään ei ole yhteensopivaa. Kaikki siis todella tahmeaa. Pahinta on että kokoajan odottaa etttä kipu iskee taas. Kirjoittaminen on todella vaikeaa ja tahmeaa, virheitä siis enemmän kuin yleensä!
Perheen äidin ihanuutta on että tämä tahmea päivä mennään kahden lapsen kanssa. Ruokaa pitäisi tehdä, vaikka en tajua mitä on jääkaapissa tai että moneltako sitä tekisi. Toivottavasti löytyy jotain vanhaa.... Tämä päivä olisi ihana vaan nukkua ja olla, mutta ei nyt onnistu.
Tällainen tahmeus on jatkunut jo useamman päivän... en pysty laksemaan yhteen. Saan ajatuksen ja kun alan hommaa tekemään unohdan mikä se oli. Tuntuu hassulta kun ymmärtää itsekin ettei tajua ja on eri planeetalla...

sunnuntai 15. huhtikuuta 2012

Kolmas päivä Saksan reissulla 4.6.2011

Matkamme jatkui neljänteneä päivänä Frankfurt- Hahnin läheltä Sisareni hänen miehensä kanssa vuokraamalle mökille. Mökiltä otimme sisareni ja hänen miehensä mukaan ja suuntasimme Luxembourgiin. Siellä meitä odotti sisareni opiskelukaveri, joka oli luvannut opastaa meitä.
Tässä kuvaa matkalta pikkuteitä myöten Luxenbourgiin.....
 Luxenbourgin keskustan taloja ja autoja - mieheni toimi kuvaajjana :)
 Vanhaa linnoitusaluetta ja kaupungin keskustan korkeuseroja....
 Tuolla siintää nykyaikainen Eurooppa-kortteli
 Kävimme historiallisessa linnoituksessa, ihan keskustassa. Täällä on kauunkia puolustettu joskus...
 ..ehkä juuri tällä tykillä?
 Tytöt poseeraa leikin lomassa....
 Me kuuntelemme mahtavaa opastamme...
 Korkealle ollaan....
 Ylhäällä näkyy nykyinen keskusta...
 Aika iso hämähäkki!
 Nyt ollaan niin pohjalla kun vaan voi...
 Kauniita istutuksia kaupungin pohjalla..
Tytöistä koko päivän paraspaikka - suihkulähde. Toiset syömme vielä ihania jäätelöitä takana.

Luxenbourgista suuntasimme Trieriin ostoksille ja ukkoskuuron läpi takaisin mökille. Siellä söimme ja vietimme viimeistä iltaa yhdessä. Minä, mieheni ja kaksoset suuntaisimme seuraavana päivänä takaisin Suomeen... Päivä oli taas kokemuksia täynnä. Uusi maa ja kaupunki - niin erilainen!