Elän taas migreenin jälkeistä päivää. Tuntuu että pää ei ole oma ja mikään ei ole yhteensopivaa. Kaikki siis todella tahmeaa. Pahinta on että kokoajan odottaa etttä kipu iskee taas. Kirjoittaminen on todella vaikeaa ja tahmeaa, virheitä siis enemmän kuin yleensä!
Perheen äidin ihanuutta on että tämä tahmea päivä mennään kahden lapsen kanssa. Ruokaa pitäisi tehdä, vaikka en tajua mitä on jääkaapissa tai että moneltako sitä tekisi. Toivottavasti löytyy jotain vanhaa.... Tämä päivä olisi ihana vaan nukkua ja olla, mutta ei nyt onnistu.
Tällainen tahmeus on jatkunut jo useamman päivän... en pysty laksemaan yhteen. Saan ajatuksen ja kun alan hommaa tekemään unohdan mikä se oli. Tuntuu hassulta kun ymmärtää itsekin ettei tajua ja on eri planeetalla...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti