Onnellinen juuri NYT

Olen lukenut Anu Harkin syöpäleikkauksesta ja paranemisesta, kyyneleet silmissä. Viimeisin päivitys täällä. Monta vuotta sitten, ehkä noin 10 vuotta sitten, minulla oli useampi rintatulehdus ja lääkäri jotenkin säikähti tilannetta, olin silloin alle 30v. Lääkäri kyseli sukuni syövistä ja laittoi minut mammografiaan sekä näytteisin. Jouduin odottamaan tutkimusta viikonlopun ja se oli elämäni pisin viikonloppu. Mietin miten minun käy? Miten lapseni selviää, jos kuolen? Viikonloppu meni sumussa vain pohtien ja pohtien. Sain onneksi perheeltä vapautta olla itseni kanssa ja miettiä. Jotenkin Anun kirjoitus toi muistot mieleen. Minulla ei mitään ollut ja lääkäri oli puhunut ehkä jotenkin ohi suunsa ja säikäytti minut tai olin ymmärtänyt väärin, mutta kyllä tuo laittoi elämää järjestykseen.
Nyt kun luin Anu Harkin selviämisestä tajusin kuinka hyvin asiani ovat. Minulla on kolme ihanaa tytärtä ja hyvä elämä. Harvoin uskallan sanoa niin, koska heti pelkään että kaikki romahtaa. Toisaalta en siten koskaan oikeasti nauti elämästä ja siitä mitä minulla on. Lapset kasvaa ja kohta minulla ei ole enää pieniä ihania tyttöjä vaan isoja tyttöjä. Miksi en olisi Onnellinen, isolla O:lla siitä mitä minulla nyt juuri on? Ihanat lapset ja rakkautta ympärillä!! Elämä on siis aika ihanaa!

Lomalla sairaalass E ja M - rannalla olisi kivempaa!!!

A:n hurmuru hymy :)

Karhuperheeni isoin ja pienimmät

Terve!

Vauhtia

Hampaita...

Lomakuumetta

Olemme varanneet perheelle matkan kesäkuulle. Kohde ei ollut sellainen jonne ensimmäisenä olisimme menneet, mutta matka oli todella edullinen ja siksi siihen päädyimme. Aikaisemmin olemme matkustaneet siten että olemme valinneet kohteen ja sitten sinne matkan ja hotellin. Kerran olemme valinneet lapsen sairastumisen takia matkan jonka saimme ja silloin suuntasimme Turkkiin ja hotelli oli All Inclusive hotelli. Silloin tuntui oudolta mennä niin luksukseen, mutta seuraavana vuonna tahdoin myös sinne, koska matka oli ihanan helppo ja rentouttava. Minun ei tarvinut miettiä mitään ruokaa tai juomaa, kun kaikkea oli aina tarjolla ja saatavilla.

Nyt lomamma suuntautuu Rodokselle. Hotelli on huoneistohotelli ja meillä on vain aamupala. Ajatus on tehdä päivällä jotain itse ja iltaisin käydä syömässä yhdessä. Mietimme myös autonvuokrausta ja saaren kiertelyä. Vanhin tytär on jo lainannut matkakirjoja ja katsellut paikkoja joihin tahtoo mennä käymään. Alueen historia onkin varmasti mielenkiintoista.  Lapset ei kauheasti viihdy enää rannalla, kun siellä tulee kuulemma "limaiseksi", mutta varmasti sinnekin suuntaamme. Itse haaveilen leppoisesta päivästä rannalla. Syömme hiukan eväitä uimisen ja löhöilyn lomassa ja tuuli tuivertaa hiuksissa.

Parasta on unelmoida lomasta ja jo hiukan suunnitella mitä teemme. Lukea kertomuksia ja elää pilvilinnassa tai voisiko sanoa pilvirannalla...Odotan myös kreikkalaisia ruokia ja sitä että saan niistä ideoita kotikeittiöömme. Kesää odotellessa!

Kuva täältä

Onnistunut muskariesitys!

Meidän tytöt esiintyivät eilen oman muskariryhmänsä kanssa. Oletin itse, että laulavat ja ehkä lauluun on joku koreografia, mutta tytötpä soittivat ja lauloivat. Uutta minulle oli se, että tytöt puhuivat kovasti ramppikuumeesta ja esiintymisjännityksestä. Kotona miettivät, että jos eivät uskallakaan esiintyä. Aikaisemmin ei meillä ole asiaa ääneen pohdittu, vaikka isosisko on soittanut pianoa ja varmasti jännittänyt ennen esiintymisiä.
Kun esiintymisen aika tuli, oli jännitys tietysti katossa ja toisella meinasi jännitys saada yliotteen. Juuri kun olimme astumassa esiintymislavalle, hän ilmoitti ettei uskalla ja jäi lavan eteen. Koska toinen kaksosista uskaltautui valitsemaan soitinta ja paikkaansa esiintymisessä, uskaltautui toinenkin pienen hetken päästä ja kukaan ei juurikaan huomannut, mitä oli tapahtunut. Esiintyminen meni hienosti! Molemmat soittivat ja lauloivat kovasti ja esiintymisestä jäi hyvä mieli meille kaikille. Minä tietysti äitinä saan olla todella ylpeä ihanista tytöistäni.
Pohdin kuitenkin kuinka tällaiset pelot olisi hyvä kohdata? Kuinka lasta rohkaista niin, ettei hänestä tule ylimieleistä ja koppavaa? Tahdon, että lapseni olisisvat sydämmellisiä ja toiset huomioon ottavia ja tärkeintä kunnioittaisivat toisia ihmisiä ja eläimiä. En todella halua lasteni arvostelevan toisten tekemisiä tai tekemättä jättämisiä etenkään sille henkilölle suoraan. Toivon, että he ymmärtävät ihmisten olevan erilaisia ja kuitenkin jokainen on tärkeä sellaisena kuin on. Vaikka jännittää on silti hieno ihminen ja kun tuon jännityksen voittaa, on vielä hienompi ihminen! En tahtoisi, että koskaan tahallaan loukkaavat ketään tai että saavat siitä vielä hyvän mielen! Mutta samalla tunnen huonoa omaa tuntoa siitä miten pärjäävät, koska maailma on pullollaan ihmisiä jotka tahallaan loukkaavat. sellaisiakin ihmisiä jotka tahallaan saavat toiselle pahan mielen ja vielä nauttivat siitä! Ihmisiä, jotka etenevät elämässään siten että mollaavat ja latistavat muita. Toivon, että osaan kasvattaa lapsista sellaisia, että pärjäävät eämässään oli loukkaaja läheinen tai tuntematon. Toivoisin, että osaan heistä ohjata niin vahvoja, että pärjäävät henkisesti ja osaavat vielä sanoa, kun heitä on loukattu! Suuri toiveita?

Remontti etenee... Ihanaa!

Niin jossain vaiheessa etsin tapetteja keittiön seinään. Nyt seinät on maalattu ja huomenissa saatan päästä laittelee tapetteja seinään - jee! Tapetit ei ollu sellaisia kun tahdoin, mutta näillä mennään....

Tässä kuvia maitokahvin väriseksi maalatuista seinistä joissa on magneettimaalilla maalatut läntit. Nuo mustat läntit peitetään tapetilla ja pinkillä tai vihreällä liitutaulumaalilla, katsotaan kun päätän että kumpi siihen lopulta päätyy. Huomenissa urakka jatkuu, :)

Maalin sain työkaverilta (KIITOS Rose) ja saattaa olla että sitä päätyy myös meidän eteiseen sekä Eveliinan huoneeseen.... Vaikka sitä on vain tippa niin silti aika riittoisaa! Haaveilen myös tuulikaappiin tekeväni yhden tekstin... Into piukassa tässä remontissa ja voi kuinka kivaa tää on!!!

Sunnuntai ohjelmaa

Ihanaa pääsen kohta lähtemään ystävän kanssa rauhassa viettämään sunnuntaita tänne. Innolla katselemaan keittiönperäyrittäjien tapahtumaa ja saamaan vinkkejä. Nyt onkin draivi päällä... Eilen maalasin keittiötä ja suunnittelin ja aloitin tyttären pöllövillapaidan alusta, kun ensimmäinen oli liian iso! Vinkkejä saa tulla ovista ja ikkunoista,kohta on opintojutut tehty ja aikaa jää kaikelle kivalle!!!!

Kevät väsymys

En tiedä mikä olisi pahempaa kuin se että herää väsyneenä. Pienten lasten kanssa näin käy aika usein. Aamulla jo tietää että päivän aikana tulee hetkiä, jotka tuntuvat ylitsepääsemättämiltä. Tietää jo valmiiksi että menettää hermonsa ja inhottava muija, koska on vaan niin väsynyt.
Väsymyksen lisäksi saa siis päivänmittaan vieraakseen pahan mielen ja harmistuksen siitä että on pahalla tuulella ja ei jaksa mitään. Ei ainakaan helpota väsymystä! Näin keväällä kun aurinko paistaa ja tekisi mieli mennä ulos, mutta väsyttää tulee siitäkin saamaton ja huono olo. Alkaa pölypallot ahdistaa ja ikkunat näyttää likaisislta. Päiväunet voisi auttaa, mutta sitten jäisi päivästä osa pois ja illalla on vaikea nukahtaa. Noidanpyörä siis valmiina! Kahvilla ja kofeiini pitoisilla juomilla voi taistella väsymystä vastaan, mutta pudemmän päälle se ei kai ole järkevää. Väsymyksen jatkuessa päiviä, viikkoja ja kuukausia alkaa se olemaan osa elämää eikä enää tiedä millainen ihminen sitä onkaan. Ei enää aksa muistaa millaista oli kun ei väsyttänyt. Itse nukuin aivan kauheasti kun jäin vuorotteluvapaalle. Tuntui ettei unella ole määrää ja loppua. Pystyin nukkumaan kuinka kauan vain, mutta vihdoin tulin virkeäksi ja iloiseksi. jaksoin päivät energisenä. Nyt olo on toinen. Olen herännyt lasten ja koirien kanssa putkeen monen monta aamua ja siinä välissä on huonosti nukuttuja ja liian vähällä unella olleita öitä.... Päätäsärkee ja väsyttää - toivottavasti turkoosista lehmämukista nautittu kahvi auttaa!!!! Minulla on siis kaksi lehmämukia toinen oranssi josta kijoitin tässä postauksessa
Tässä mummon keittämää mustikkakeittoa ja Vanilla vanilijavanukasta aamupalaksi, ole hyvä! (Tämän postauksen oli tarkoitus olla kiitos miehelleni että oli minun vuoro nukkua ja siksi siinä on tuo sydän, josakin syystä näin ei sit käynytkään.... :(   )

Ihanan pitkiä yöunia odotellessa!!!!

Voi kukkanen!

Intoa puhkuen olen käynyt parissa rakennustarvike liikkeessä etsimässä tapetteja ja voihan kökkö! Sellaista pienikuviollista tapettia jota etsiskelen ei tunnu olevan missään. Nyt on kyllä värikkäitä tapettaja. Löytyy limen vihreää, mutta kuviot ovat aina suuria, isoa kukkaa tai lehteä ja usein myös valkealla pohjalla....
Etsin nyt pienikuviollista ja keltaista, vihreää, punaista, turkoosia, oranssia eli selkeitä kirkkaita värejä ja siten että kuvio aika pintä. Juu tiedän että liikkeissä on tapettikirjoja vaikka kuinka paljon, en vaan ole vielä jaksanut alkaa niitä selailemaan.... seuraavaksi olisi se tehtävä!
Seinä on nyt maalattu kahdesti magneettimaalilla ja olisi siis tapetointia vaille valmis - tapetti vaan puuttuu....

Visioin myös seinälle liitutauluja kehyksiin sekä lasten lukujärjestystauluja ja, ja, ja kaikkee ihanaa... Alan myös jo visioimaan mitä teksiin pieneen eteiseemme ja suurempaan eteiseen. Maalaisiko seinää, kaappia... Niin ja eilen illalla keksin että voisin myös kodinhoitohuoneen kaappeja tuunata tapetilla niin saisin sinne kivaa väriä ja viihtyisyyttä! Ihanaa tää kotona olo! Aikaa on tehdä ja keksiä, varsinkin kun pää toimii, kun ei ole väsynyt!