Pienet kaksosemme täyttivät jo 4-vuotta! Aika kuluu kuin siivillä, juurihan me suuntasimme sairaallalle kun synnytyskäynnistyi ja ihan äsken tuotiin inet nyytit kotiin. Nyt meillä asuu kaksi kovassa uhmaiässä kamppailevaa lasta, jotka eivät ole pieniä keskosia, vaikka ovatkin kaksosia!
Syntymäpäiviä on nyt vietetty kaksi päivää ja olemme siis puolessavälissä urakkaa. Lauantaina jatkuu ja sitten vielä jonkun ajan päästä. Parasta tässä monelle päivälle jaetussa juhlinnassa on se että pystyy keskittymään vieraisiin, kun heitä on rajallinen määrä kerralla. Olen pyrkinyt jakamaan vieraat siten että aina tulisi joku minulle tärkeä henkilö. Toisaalta olemme nyt onnistuneet myös jakamaan vieraat siten että vuorotellen tulee kummankin kaksosen tärkeitä ihmisiä. Olen myös luvannut että kun nuorimman kummit tulee myöhemmin kylään järjestämme hänelle omat synttärit ja vain hänen synttärit. Kaksosuuden yksi ominaisuus kun on jakaminen. Kaikki tapahtuu siskon kanssa yhtäaikaa joten jakamista on. Kummit on omat ja niistä he ovat tosi tarkkoja!
Toisaalta isä ja äiti ovat myös yhteiset, mutta toki samoin kuin muidenkin sisaruten kanssa. Olen itse ajatellut että minä vanhenen kun katselen kasvua, tappelua jne. huomaan kuitenkin nykyään nauravani enemmän, iloitsevani pienistä asioista ja nauttivani elämästä. Oikeastaan ryppyjä ei tule ja nauru pidentää ikää! Ulkoilen ja syön terveellisesti, koska olen nykyään tarkempi millaista mallia lapsilleni elämäntavoistani annan. Ehkä tämän vuoksi kaksoset eivät vanhennakaan enää tässä vaiheessa, kun nukkuakin saa ja ovat lapset huomaavaisia äitiään kohtaan. Oikeastaan elämä siis onkin nyt tosi kivaa!!! :)
Moi,
VastaaPoistatoivottavasti pääsemme tulemaan kummilapsemme synttäreille. On harmi, että asumme täällä kaukana, ettemme pääse osallistumaan tytön elämään sillä tavalla kuin haluaisimme.
Muutenkin tämä meidän ystävysten yhteydenpito on ihan retuperällä. Tietysti se on ymmärrettävää. Molemmat elävät ruuhkavuosia. Lohdullista on kuitenkin ajatella, että ystävyytemme kestää. Onhan meillä ollut aikaisemminkin vuosia, jolloin emme ole nähneet niin usein. Sitten taas kun näemme, niin vuodet välistä häviävät ja jutut jatkuvat siitä, mihin ne ehkä joskus ovat jääneet.
Huomaan, että tästä taisi tullakkin ystävänpäiväviesti. Se päivä onkin lähellä. En voi luvata, että muistan lähettää korttia tai viestiä... ajatuksissa olet kuitenkin ja muulloinkin kuin ystävänpäivänä.
Kiitos ystävä! Tuo on totta ystävät säilyvät vaikka ei nähdäkään! On meillä vielä aikaa olla yhdessä! Onneksi on muitakin kuin ystävänpäiviä jolloin voi muistella! Olet Rakas!
VastaaPoista