Olemme siis molemmat vanhemmat töissä. Mieheni opiskelee työn lisäksi. Hän jatkoi opintojaan kun pienet eli kaksoset olivat n.6kk. Aluksi minäkin opiskelin viikonloppuisin, mutta valmistuin noin vuosi sitten. Työnjako on siis ollut työhön paluuni jälkeen selkeä. Hoidan illat itsekseni ja olenkin siis illoin yksihuoltajana.
Nyt työssäni opiskelen kaiken laista ja usein joudun matkaustamaan Helsinkiin tai Tampereelle tai muualle. Kun matkustan niinä päivinä kun miehelläni on opintoja mummo hakee tytöt heille hoitoon. Eilen menin Helsinkiin seminaariin ja koska miehelläni oli vapaata opinnoistaan, hän lupasi huolehtia lapsien viemiset ja haut jen, jotta mummoa ei tarvitse vaivata. Koitin tehdä kaiken helpoksi. Ruokaa oli jääkaapissa a käytin koiran ulkona ja tein lumityöt ennen kuin lähdin kukonlaulun aikaan junalle. Olin pakannut hoitoon vietävät tavarat ja muitutin junasta että luistimet lähtee mukaan. Kyselin muös kännykällä vanhimman tyttäremme kouluun lähtemisen onnistumisen ja muistutin hiusten laitosta jne.
Olin iloinen että kaikki meni hyvin, enkä saanut huonoa palautetta. Olivat olleet aika hyvissä ajoin hoidossa ja töissä eikä tytöt tilittäneet mitään kauheaa kiukuttelua. Kaikki siis hyvin. Kun palasin oli päivän lumityöt tehty ja lapset olivat iltapalalla valmiina käymään nukkumaan. Hei päivä oli pulkassa ja upeasti! Kiitos mieheni!
No kun lapset olivat sängyssä kertoi mieheni olleensa niin kypsa lumitöihin että mietti perheen matkaa etelän lämpöön. Katselimme matkoja, mikä siis tosi mukavaa. Mietimme mikä aika olisi hyvä jne. Kyselin sitten mieheltäni miltä päivä oli tuntunut ja miten hänestä oli kaikki mennyt. Hän totesi siihen raskaasti huokaisten " miten ihmeessä sää jaksat?"
Ihan kiva että tämän jälkeen hän varmasti arvostaa minua ja sitä työtä mitä olen jo parisen vuotta yksikseni kotona pyörittänyt. Kiva että kotityöt saavat arvonsa! Niin ja olenpahan korvaamaton ainakin tässä perheen arkopyörittäjänä! Tosin odotan seuraavaa työmatkaa, jolloin pääsen ihanan työkaverin kanssa yöksi koulutukseen ja nauttimaan olosta!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti