Minulla on aika paljon kavereita ja ystäviäkin monia. Eri aikakausilta on mukaan ja elämääni tarttunut erilaisia ihmisiä. Huomaan, että eri aikoihin erilaiset ihmiset ovat tärkeitä. Maailma ja ihmiset kuitenkin muuttuvat ja osa ihmisistä vaihtuu ajan kanssa,osa säilyy. Jossakin vaiheessa elämää on valmis satsaamaan enemmän kaverisuhteisiin ja toisinaan luottaa siihen, että kaverit pysyy mukana itsestään.
Minulla on oikeastaan kaksi kaveria ihan lapsuudesta, joista toiseen pidän enemmän yhteyttä. Nautin niistä harvoista hetkistä joita vietämme yhdessä. Olemme olleet kauan kavereita ja jaamme yhteisiä muistoja kuten Ulof Palmen murhan jne. Olemme nyt saman ikäisiä kuin omat vanhempamme olivat silloin kun olemme ystävystyneet ja toivon, että lapsemme jatkavat tätä ystävyyttä. Harvaa ystävää saa tuekseen näin pitkäksi aikaa! Olemme jakaneet ilot ja surut ja toivon, että jatkamme yhdessä vielä tätä ystävyyttä!
Vuosien vieriessä ystävyys muuttuu ja molempien tarpeet ystävyydelle ovat erilaisia. Kuitenkaan meidän ei tarvitse pakosti tehdä mitään, riittää kun kuuntelemme ja olemme läsnä ja ne hetket ovat meille tärkeimpiä! Kiitos niistä hetkistä ystäväni!
Toivon että kaikki lapseni saavat jakaa samanlaisen tunteen. Toivon että he löytävät ystäviä jotka osaavat ja jaksavat seurata läpi elämän ja tukevat ja kuuntelevat. Mietin vaan voiko nykyisessa yhteiskunnassa tällaisia suhteita enää löytä tai solmia? Toivon että voi!
Halit!
VastaaPoista