Kuinka monesti lapset kiukuttelevat ja rissaavat, minä huudan ja melkein itken kun töihin pääsen. Kaikilla on huonomieli. Iltapäivällä, kun töistä ja hoidosta palataa, käydään läpi aamun tappelut. Monesti mietitään, mitä tapahtui ja miksi tapeltiin? Miksi kukakin käyttäytyi kuin käyttäytyi? Miten helposti sanookaan että "kuinka te aina käyttäydytte huonosti" tai "kuinka te aina rissaatte".
Meillä on tapana käydä hoitotädin kanssa läpi päivän kukuttelut ja puramme niitä vielä kotona. Tämä siksi, että toinen kaksosista on todella hankala ja osaa kiukutella oksat pois myös hoitotädiltä. Kotona koitamme käydä läpi syitä ja vaihtoehtoja kiukulle. Tämä on tepsinyt siten, että lapsemme osaa nyt neljä vuotiaana erotella omia tunteitaan ja pohtia miksi raivostui ja miten olisi asian voinut toisin hoitaa.
Kun meillä oli taas jokinaika sitten hankalaa, samaisen tyttären kanssa. Minä huudan ja itken ja hän on maailman inhottavin olio. Pohdimme hoitotädin kanssa miten toimisimme ja mitä tehdä toisin. Hoitotäti ehdotti, että isä toisi tytöt hoitoon. Tämä helpotti ainakin minua. Ne aamut oli helppoja, vaikka edelleen autoin pukemisessa ja saatoin autolle. Pääsin kuitenkin itse lähtemään suoraan töihin ilman kiireen tuntua ja kiukuttelua. Olin oikasti paljon rennompi töissä, mikä tietysti näkyi iltaisin kotona. Meidän perheessä, kun minä hoidan lapset ja kodin iltaisin, mieheni opiskellessa.
Nyt olen koittanut ottaa positiivisuuden vahvistamisen käyttöön, ennemmin kuin negatiivisten asioiden aukirepimisen. Tosiaan koitan muistuttaa useasti kuinka ihania lapset ovat ja kuinka ihania, varsinkin kun ovat hyvällä tuulella. Katsomme toistemme hymyä peilistä ja kehumme kuinka kauniita olemme kun hymyilemme. Tällä koitan itsekin vahvistaa sitä, että olemme ihania ihmisiä ja sellaisiksi tahdon lapsetkin kasvattaa! Toki tiedän, ettei aina ole ihanaa, mutta jos opettaisi lapset löytämään elämästä ihania asioita. Niitä pieniä onnen jyviä!
Olemme kuitenkin erikoisen onnekkaita kun meillä on noin ihanat lapset ja niin täydelliset!
maanantai 31. tammikuuta 2011
lauantai 29. tammikuuta 2011
ulkohommiin!
Vihdoin on melkein suojakeli ja ulos pääsee tekemään lumiukkoja, -linnoja, -hevosia jne.... Meillä on odotettu tosi kauan suojaa, koska pihalla on lunta tosi paljon olisi kiva jos siihen saisi tehtyä "puuhamaan" lapsille. No keskimmäinen jo porhalsi ulos koiran kanssa ja me muuta vasta elvytään sinne suuntaamaan.
Itse olen ollut illalla kaverin kanssa syömässä ja hiukan juomassa. Olo siis on ihan vedoton ja nahjus. Ulkoilma toivottavasti piristää! Eilinen ilta ikeasti piristi mieltä ja oli ihan tosi mukavaa, kiitos ystävälle! Niin ja löysin siis myös uudet kengät illalla - toivottavasti ovat hyvä, aika pika ostos....
Mutta ulkoilemaan olisi raahauduttava. Lumihepasta ja liukumäestä haaveilen...jos tytöistä saisi rakennusapua...
Itse olen ollut illalla kaverin kanssa syömässä ja hiukan juomassa. Olo siis on ihan vedoton ja nahjus. Ulkoilma toivottavasti piristää! Eilinen ilta ikeasti piristi mieltä ja oli ihan tosi mukavaa, kiitos ystävälle! Niin ja löysin siis myös uudet kengät illalla - toivottavasti ovat hyvä, aika pika ostos....
Mutta ulkoilemaan olisi raahauduttava. Lumihepasta ja liukumäestä haaveilen...jos tytöistä saisi rakennusapua...
perjantai 28. tammikuuta 2011
Meteorologi on niin viisas!
Olen oppinut siihen että vilkaisen jossakin vaiheessa säätiedotuksen että osaan päivän aikatauöun ja vaatetuksen lapsille ja itselleni suunnitella. Yleensä tieto siitä onko 0, -10 vai -20 riittää ja aikataulujen puolesta omakotitalossa asuvalle tieto sataako lunta vai ei. Tietysti kesällä tieto sateesta on olennainen!
Nykyisin ei enää oikein voi säätiedotukseen luottaa. Jos sanovat että -19 asteesta lauhtuu, odottaisin siis esim vain -10 asteen pakkasta. Lopputulema oli -24 astetta! En siis huomaa lauhtumista tässä.
Joulukuussa heräsin joka ikinen aamu siihen että pihassamme oli pari senttiä lunta. Onneksi kevyttä pakkaslunta, mutta jokaisen aamun yllätyksenä aika inhottava! Kuulostelin säätiedotuksia ja ihmettelin, kunnes minulle sanottiin että läheisen lasketturinteen lumetustykit tuovat meille tämän lumen. Töissäkin ihmeteltiin minun joka aamuisia lumitöitä....
Jossakin vaiheessa luin uutisen että ilmatieteilijöiden tietokone on rikki ja isksi menee ennustukset metsään. Saavatko he koskaan konetta korjatuksia? Olen luopunut toivosta että säätä osattaisi ennustaa ja huomaan pukevani paljon päälle joka aamu kun koiran kanssa ulos lähden. Välillä palelen ja joskus, kuten tänä aamuna olin aivan läkähtyä kuumasta....Tästä se suojapäivä lähtee, eka tänä talvena!
Nykyisin ei enää oikein voi säätiedotukseen luottaa. Jos sanovat että -19 asteesta lauhtuu, odottaisin siis esim vain -10 asteen pakkasta. Lopputulema oli -24 astetta! En siis huomaa lauhtumista tässä.
Joulukuussa heräsin joka ikinen aamu siihen että pihassamme oli pari senttiä lunta. Onneksi kevyttä pakkaslunta, mutta jokaisen aamun yllätyksenä aika inhottava! Kuulostelin säätiedotuksia ja ihmettelin, kunnes minulle sanottiin että läheisen lasketturinteen lumetustykit tuovat meille tämän lumen. Töissäkin ihmeteltiin minun joka aamuisia lumitöitä....
Jossakin vaiheessa luin uutisen että ilmatieteilijöiden tietokone on rikki ja isksi menee ennustukset metsään. Saavatko he koskaan konetta korjatuksia? Olen luopunut toivosta että säätä osattaisi ennustaa ja huomaan pukevani paljon päälle joka aamu kun koiran kanssa ulos lähden. Välillä palelen ja joskus, kuten tänä aamuna olin aivan läkähtyä kuumasta....Tästä se suojapäivä lähtee, eka tänä talvena!
keskiviikko 26. tammikuuta 2011
Miten sää jaksat?
Olemme siis molemmat vanhemmat töissä. Mieheni opiskelee työn lisäksi. Hän jatkoi opintojaan kun pienet eli kaksoset olivat n.6kk. Aluksi minäkin opiskelin viikonloppuisin, mutta valmistuin noin vuosi sitten. Työnjako on siis ollut työhön paluuni jälkeen selkeä. Hoidan illat itsekseni ja olenkin siis illoin yksihuoltajana.
Nyt työssäni opiskelen kaiken laista ja usein joudun matkaustamaan Helsinkiin tai Tampereelle tai muualle. Kun matkustan niinä päivinä kun miehelläni on opintoja mummo hakee tytöt heille hoitoon. Eilen menin Helsinkiin seminaariin ja koska miehelläni oli vapaata opinnoistaan, hän lupasi huolehtia lapsien viemiset ja haut jen, jotta mummoa ei tarvitse vaivata. Koitin tehdä kaiken helpoksi. Ruokaa oli jääkaapissa a käytin koiran ulkona ja tein lumityöt ennen kuin lähdin kukonlaulun aikaan junalle. Olin pakannut hoitoon vietävät tavarat ja muitutin junasta että luistimet lähtee mukaan. Kyselin muös kännykällä vanhimman tyttäremme kouluun lähtemisen onnistumisen ja muistutin hiusten laitosta jne.
Olin iloinen että kaikki meni hyvin, enkä saanut huonoa palautetta. Olivat olleet aika hyvissä ajoin hoidossa ja töissä eikä tytöt tilittäneet mitään kauheaa kiukuttelua. Kaikki siis hyvin. Kun palasin oli päivän lumityöt tehty ja lapset olivat iltapalalla valmiina käymään nukkumaan. Hei päivä oli pulkassa ja upeasti! Kiitos mieheni!
No kun lapset olivat sängyssä kertoi mieheni olleensa niin kypsa lumitöihin että mietti perheen matkaa etelän lämpöön. Katselimme matkoja, mikä siis tosi mukavaa. Mietimme mikä aika olisi hyvä jne. Kyselin sitten mieheltäni miltä päivä oli tuntunut ja miten hänestä oli kaikki mennyt. Hän totesi siihen raskaasti huokaisten " miten ihmeessä sää jaksat?"
Ihan kiva että tämän jälkeen hän varmasti arvostaa minua ja sitä työtä mitä olen jo parisen vuotta yksikseni kotona pyörittänyt. Kiva että kotityöt saavat arvonsa! Niin ja olenpahan korvaamaton ainakin tässä perheen arkopyörittäjänä! Tosin odotan seuraavaa työmatkaa, jolloin pääsen ihanan työkaverin kanssa yöksi koulutukseen ja nauttimaan olosta!
Nyt työssäni opiskelen kaiken laista ja usein joudun matkaustamaan Helsinkiin tai Tampereelle tai muualle. Kun matkustan niinä päivinä kun miehelläni on opintoja mummo hakee tytöt heille hoitoon. Eilen menin Helsinkiin seminaariin ja koska miehelläni oli vapaata opinnoistaan, hän lupasi huolehtia lapsien viemiset ja haut jen, jotta mummoa ei tarvitse vaivata. Koitin tehdä kaiken helpoksi. Ruokaa oli jääkaapissa a käytin koiran ulkona ja tein lumityöt ennen kuin lähdin kukonlaulun aikaan junalle. Olin pakannut hoitoon vietävät tavarat ja muitutin junasta että luistimet lähtee mukaan. Kyselin muös kännykällä vanhimman tyttäremme kouluun lähtemisen onnistumisen ja muistutin hiusten laitosta jne.
Olin iloinen että kaikki meni hyvin, enkä saanut huonoa palautetta. Olivat olleet aika hyvissä ajoin hoidossa ja töissä eikä tytöt tilittäneet mitään kauheaa kiukuttelua. Kaikki siis hyvin. Kun palasin oli päivän lumityöt tehty ja lapset olivat iltapalalla valmiina käymään nukkumaan. Hei päivä oli pulkassa ja upeasti! Kiitos mieheni!
No kun lapset olivat sängyssä kertoi mieheni olleensa niin kypsa lumitöihin että mietti perheen matkaa etelän lämpöön. Katselimme matkoja, mikä siis tosi mukavaa. Mietimme mikä aika olisi hyvä jne. Kyselin sitten mieheltäni miltä päivä oli tuntunut ja miten hänestä oli kaikki mennyt. Hän totesi siihen raskaasti huokaisten " miten ihmeessä sää jaksat?"
Ihan kiva että tämän jälkeen hän varmasti arvostaa minua ja sitä työtä mitä olen jo parisen vuotta yksikseni kotona pyörittänyt. Kiva että kotityöt saavat arvonsa! Niin ja olenpahan korvaamaton ainakin tässä perheen arkopyörittäjänä! Tosin odotan seuraavaa työmatkaa, jolloin pääsen ihanan työkaverin kanssa yöksi koulutukseen ja nauttimaan olosta!
torstai 20. tammikuuta 2011
Aika kuluu, minä en vanhene!
Pienet kaksosemme täyttivät jo 4-vuotta! Aika kuluu kuin siivillä, juurihan me suuntasimme sairaallalle kun synnytyskäynnistyi ja ihan äsken tuotiin inet nyytit kotiin. Nyt meillä asuu kaksi kovassa uhmaiässä kamppailevaa lasta, jotka eivät ole pieniä keskosia, vaikka ovatkin kaksosia!
Syntymäpäiviä on nyt vietetty kaksi päivää ja olemme siis puolessavälissä urakkaa. Lauantaina jatkuu ja sitten vielä jonkun ajan päästä. Parasta tässä monelle päivälle jaetussa juhlinnassa on se että pystyy keskittymään vieraisiin, kun heitä on rajallinen määrä kerralla. Olen pyrkinyt jakamaan vieraat siten että aina tulisi joku minulle tärkeä henkilö. Toisaalta olemme nyt onnistuneet myös jakamaan vieraat siten että vuorotellen tulee kummankin kaksosen tärkeitä ihmisiä. Olen myös luvannut että kun nuorimman kummit tulee myöhemmin kylään järjestämme hänelle omat synttärit ja vain hänen synttärit. Kaksosuuden yksi ominaisuus kun on jakaminen. Kaikki tapahtuu siskon kanssa yhtäaikaa joten jakamista on. Kummit on omat ja niistä he ovat tosi tarkkoja!
Toisaalta isä ja äiti ovat myös yhteiset, mutta toki samoin kuin muidenkin sisaruten kanssa. Olen itse ajatellut että minä vanhenen kun katselen kasvua, tappelua jne. huomaan kuitenkin nykyään nauravani enemmän, iloitsevani pienistä asioista ja nauttivani elämästä. Oikeastaan ryppyjä ei tule ja nauru pidentää ikää! Ulkoilen ja syön terveellisesti, koska olen nykyään tarkempi millaista mallia lapsilleni elämäntavoistani annan. Ehkä tämän vuoksi kaksoset eivät vanhennakaan enää tässä vaiheessa, kun nukkuakin saa ja ovat lapset huomaavaisia äitiään kohtaan. Oikeastaan elämä siis onkin nyt tosi kivaa!!! :)
Syntymäpäiviä on nyt vietetty kaksi päivää ja olemme siis puolessavälissä urakkaa. Lauantaina jatkuu ja sitten vielä jonkun ajan päästä. Parasta tässä monelle päivälle jaetussa juhlinnassa on se että pystyy keskittymään vieraisiin, kun heitä on rajallinen määrä kerralla. Olen pyrkinyt jakamaan vieraat siten että aina tulisi joku minulle tärkeä henkilö. Toisaalta olemme nyt onnistuneet myös jakamaan vieraat siten että vuorotellen tulee kummankin kaksosen tärkeitä ihmisiä. Olen myös luvannut että kun nuorimman kummit tulee myöhemmin kylään järjestämme hänelle omat synttärit ja vain hänen synttärit. Kaksosuuden yksi ominaisuus kun on jakaminen. Kaikki tapahtuu siskon kanssa yhtäaikaa joten jakamista on. Kummit on omat ja niistä he ovat tosi tarkkoja!
Toisaalta isä ja äiti ovat myös yhteiset, mutta toki samoin kuin muidenkin sisaruten kanssa. Olen itse ajatellut että minä vanhenen kun katselen kasvua, tappelua jne. huomaan kuitenkin nykyään nauravani enemmän, iloitsevani pienistä asioista ja nauttivani elämästä. Oikeastaan ryppyjä ei tule ja nauru pidentää ikää! Ulkoilen ja syön terveellisesti, koska olen nykyään tarkempi millaista mallia lapsilleni elämäntavoistani annan. Ehkä tämän vuoksi kaksoset eivät vanhennakaan enää tässä vaiheessa, kun nukkuakin saa ja ovat lapset huomaavaisia äitiään kohtaan. Oikeastaan elämä siis onkin nyt tosi kivaa!!! :)
sunnuntai 16. tammikuuta 2011
Syntymäpäivä vol 1
Ensimmäinen päivä kaksosten syntymäpäiviä takana. Huh on aika loppuun palanut olo! Kiire tuli saada kaikki valmiiksi.Aloitin niin myöhään eli vast ajotain yhdeksän aikaan siis ihan kakkupohjan leipomisella. Siinä sivussa leivottiin ja siivottiin ja puunattiin ja otettiin yhteen murkkuikäisen kanssa.
Lapset kuitenkin olivat aivan innoissaan. Ihanin kommentti tuli nuorimmalta kun hän kuuli että siskon kummisetä oli isän serkku. Tähän hän totesi että "sitten minäkin saan pitää kummia hyvänä!" Kyllä suku on lapsille tärkeä! Ihanaa että läheisiä on antamassa esimerkkiä lapsille!
Lapset kuitenkin olivat aivan innoissaan. Ihanin kommentti tuli nuorimmalta kun hän kuuli että siskon kummisetä oli isän serkku. Tähän hän totesi että "sitten minäkin saan pitää kummia hyvänä!" Kyllä suku on lapsille tärkeä! Ihanaa että läheisiä on antamassa esimerkkiä lapsille!
keskiviikko 12. tammikuuta 2011
LUNTA lunta ja voi H**** lunta
Syksyllä, kun ensimmäiset lumet tuli, oli niin ihanaa ja valoisaa! Lumi jotenkin on niin odotettu kuin vaan voi olla, etenkin meidän perheessä. Lumen tulosta haaveillaan ja suunnitellaan kaikkia ihanuuksia, joita siitä voidaan tehdä. Muistellaan edellisen vuoden liukumäkiä ja kaikkia ihania juttuja.
Nyt, kun lunta on, muistuu mieleen liukkaus ja kaatumiset, kylma lumi ja sen märkyys. Ihanaa ei ole lumityötkään tai no oli ne aluksi. Ensimmäisinä kertoina, ihan innolla kolasi lunta ja teki lumutöitä. Jaksoin jopa herätä aamulla aikaisin lumitöihin. No kun tätä jatkui koko joulukuun aloin olemaan tympääntynyt. Vaikka joka aamu meillä olikin satanut ilmeisesti Laajavuoren tykkilunta, kevyttä ja höttöistä, oli se joka päivä koko joulukuun liikaa. Olen jo kauan ennen joulua ollut sitä mieltä, että emme tarvitse enempää. Kiitos, pihamme on ihanan luminen ja tällä pärjäämme tämän talven! Joku ei kuitenkaan ole samaa mieltä.....
Viimeiset aamut olen lumentyöntimellä kasannut lumet keolle ja heittänyt keon vallin päälle. Tämä siksi etten oikeasti kykene enää kolaamaan niin korkealle lumia. Joudun heittämäänkin lumen korkeamme kuin itse olen pitkä. No eipä tarvitse haaveilla punttisalista - ihan on lihakset ja nivelet kipeinä lumen heittelystä!
Voisin nyt siis toivoa, että meille voisi tulla suoja ja vallit alentua paljon ja toisekseen emme enää oikeastaan tarvitse lunta, voisin ottaa loput rahana, kertokaa vain minne annan tilinumeron!
Nyt, kun lunta on, muistuu mieleen liukkaus ja kaatumiset, kylma lumi ja sen märkyys. Ihanaa ei ole lumityötkään tai no oli ne aluksi. Ensimmäisinä kertoina, ihan innolla kolasi lunta ja teki lumutöitä. Jaksoin jopa herätä aamulla aikaisin lumitöihin. No kun tätä jatkui koko joulukuun aloin olemaan tympääntynyt. Vaikka joka aamu meillä olikin satanut ilmeisesti Laajavuoren tykkilunta, kevyttä ja höttöistä, oli se joka päivä koko joulukuun liikaa. Olen jo kauan ennen joulua ollut sitä mieltä, että emme tarvitse enempää. Kiitos, pihamme on ihanan luminen ja tällä pärjäämme tämän talven! Joku ei kuitenkaan ole samaa mieltä.....
Viimeiset aamut olen lumentyöntimellä kasannut lumet keolle ja heittänyt keon vallin päälle. Tämä siksi etten oikeasti kykene enää kolaamaan niin korkealle lumia. Joudun heittämäänkin lumen korkeamme kuin itse olen pitkä. No eipä tarvitse haaveilla punttisalista - ihan on lihakset ja nivelet kipeinä lumen heittelystä!
Voisin nyt siis toivoa, että meille voisi tulla suoja ja vallit alentua paljon ja toisekseen emme enää oikeastaan tarvitse lunta, voisin ottaa loput rahana, kertokaa vain minne annan tilinumeron!
perjantai 7. tammikuuta 2011
lihakset kipeänä vapaapäivään
Kuten aikaisemmin kerroin sain joululahjaksi pleikalle kuntoilupelin ja innostuin nyrkkeilemään. Nyt tosiaan tuntuu käsissä nurkkeily! No lihakset varmasti vetristyy lun lähden tyttöjen kanssa lumiatyöntämään. Pienet viettävät tänään kanssani vapaapäivää kotona ja ajattelin tehdä pihalle liukumäen lapsille.
Vanhimmainen on ollut serkkujen kanssa koko viikon mummolassa viettämässä ihanaa lomaviikkoa. Ihan kateelisena kuuntelen mitä tekevät. Varmasti sellianen viikko jota muistelevat vanhempana, saavat valvoa myöhään, syödä herkkuja, pelata, saunoa jakatsoa elokuvia sekä ulkoilla yhdessä. Tehdä kaikkea mitä murkkuiässä on tehtävä - nauraa, hullutella ja nauttia ystävistä! Ihania muistoja joita ei rahalla saa! Saavat olla vaan ja kaikki ruokahuolto jne pelaa, eikä tarvitse välittää pikkusiskoista! No noiden muistojen avulla jaksaa kevään koulussa pakertaa!
Tänään siis aiomme pienempien kanssa suunnata lumitöiden jälkeen kauppaan. Ostokset viikoksi ja katsastamme alennukset ja sitten valmistaudutaan vanhan kaverini perheen kyläilyyn. Vieraita käy niin harvoin että ihanaa valmistautua! Aiomme leipoa ja laittaa ruokaa ja hiukan siivota. Jahaka saan nuo natiaiset telkun äärestä ulos! Ihana ulkoilu sää kun pakkanenkin on laskenut!!!!
Vanhimmainen on ollut serkkujen kanssa koko viikon mummolassa viettämässä ihanaa lomaviikkoa. Ihan kateelisena kuuntelen mitä tekevät. Varmasti sellianen viikko jota muistelevat vanhempana, saavat valvoa myöhään, syödä herkkuja, pelata, saunoa jakatsoa elokuvia sekä ulkoilla yhdessä. Tehdä kaikkea mitä murkkuiässä on tehtävä - nauraa, hullutella ja nauttia ystävistä! Ihania muistoja joita ei rahalla saa! Saavat olla vaan ja kaikki ruokahuolto jne pelaa, eikä tarvitse välittää pikkusiskoista! No noiden muistojen avulla jaksaa kevään koulussa pakertaa!
Tänään siis aiomme pienempien kanssa suunnata lumitöiden jälkeen kauppaan. Ostokset viikoksi ja katsastamme alennukset ja sitten valmistaudutaan vanhan kaverini perheen kyläilyyn. Vieraita käy niin harvoin että ihanaa valmistautua! Aiomme leipoa ja laittaa ruokaa ja hiukan siivota. Jahaka saan nuo natiaiset telkun äärestä ulos! Ihana ulkoilu sää kun pakkanenkin on laskenut!!!!
keskiviikko 5. tammikuuta 2011
joululahja loppiaisena
Ehdin jo vihjata miehelleni, että miten kovasti tarvii vihjata lahjatoiveestaan että sen saa? Vastaus oli ettei pukki ehtinyt vielä tuoda kaikkia lahjoja....
Vihjasin meinaan joulukuun alkupuolella että pleikalle on tullut kuntoilupeli, josta olisin kiinnostunut. Ajattelin että pelin mieheni minulle ostaisi jos jotain! Petyin kun mistään paketista ei peliä sitten tullutkaan.... Tänään mieheni haki paketin postista ja pyysi minua avaamaan joululahjani. Sieltähän peli sitten tuli ja heti oli kokeiltava.
nyt olen tunnin treenannut ohjaajan johdolla. Nyrkkeillyt ja juossut jne. Kädet on kipeenä, mutta olo virkeä. Avasin siis viinipullon ja alan nauttimaan......:)
Vihjasin meinaan joulukuun alkupuolella että pleikalle on tullut kuntoilupeli, josta olisin kiinnostunut. Ajattelin että pelin mieheni minulle ostaisi jos jotain! Petyin kun mistään paketista ei peliä sitten tullutkaan.... Tänään mieheni haki paketin postista ja pyysi minua avaamaan joululahjani. Sieltähän peli sitten tuli ja heti oli kokeiltava.
nyt olen tunnin treenannut ohjaajan johdolla. Nyrkkeillyt ja juossut jne. Kädet on kipeenä, mutta olo virkeä. Avasin siis viinipullon ja alan nauttimaan......:)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)