lomapäivä lasten kanssa

Nuha meinaa puskea päälle ja kurkku on kipeä. Menoa tän ei pitäisi antaa haitata varsinkaan kun on vapaa päivä. Nyt kun lumityöt on mihen kanssa tehty ja aamukahvi juotu voi alkaa suunnittelemaan päivää. Tänään uuden vuoden aattona meille tulee kaverini perhe juhlimaan. Ruuat pitää tietysti valmistella, mutta muutakin ohjelmaa olisi luvassa.
Suuntaamme tyttöjen kanssa alennusmyynteihin ja jäätelölle. Hampurilaisista tytöt myös haaveilee... Myös luontomuseosta on puhuttu, mutta katsotaan ehditäänkö ollenkaan..... Kiva vapaa päivä siis tulossa! Eilen ja toissapäivänä hiukan perehdyttiin vanhimman tyttären kanssa aleen. Löysimme hyvät toppahousut ja takin, joka ei ollut alessa - no pohdimme vielä pitäisikö se käydä ostamassa..... Hyvää päivää kaikille! Niin ja uutta vuotta!

sokeritoukka

Olen lasten kanssa kotona, kun olemme puolikuntoisia. Kävin hakemassa puita takkaan ja tytöt odottivat eteisen lattialla silmät suurina: "Äiti, meidän huoneessa on sokeritoukka!" Kehotin tyttöjä siistimään tavarat pois lattialta että voidaan imuroida toukat pois. Tytöt kirkuivat ja kiljuivat että ei uskalla kun se toukka on siellä! Sitte ryntäsivät huoneeseen villisti tömistäen, että toukat palkäisi. Vanhin tytär valisti heitä että toukka pelkää noin isoa ihmistä kuitenkin, ilman tömistämistäkin.

Siivoaminen alkoi hyvin, mutta päättyi aivan liian lyhyeen. Itse olen ihan töttöröö sohvalla ja pyörryttää. Leikki on vaihtunut mimi ja kuku leikiksi johon koira mahtuu muukaan. Harmittaa ja naurattaa samalla kun äsken otimme suklaata, niin tytöillä oli suurin huoli että isille jätetään suklaata! Voi kun voisimme käydä päiväunille jo.....

Uneton puuhaaja?

Olen syntynyt aamuvirkuksi ja sen kyllä huomaa! Oikeastaan isäni on samanlainen ja siksi tiedän että tää tulee geeneissä. Tänään kun olisi saanut nukkua heräsin kuudelta, kyllästyin pyörimään ja lähdin koiran kanssa lenkille kaksikymmentä yli kuusi. Palattuani oli kaksosista se ainut kotona oleva herännyt ja kömpinyt paikalleni mieheni viereen. Siellä sitten hiukan köllittiin ja todettiin et molemmilla on karmea nälkä! Keittiöön siis aamupalalle, eikä kello ollut kuin kymmenen yli sitsemän! No sain siinä rauhassa lukea lehdet, siis meille on pari päivää tullut Hesari ja oikeastaan nautin siitä paljon, kun aikaa on lukea! Harmittaa vaan etten tiedä kelle se oikein kuuluisi - emme meinaan ole Hesaria tilanneet! Nykyään kun ei lehdissä lue kelle kuuluvat niin en todella tiedä kenen lehden lehdenjakaja meille jakaa, joten pakko tyytyä sitä lukemaan :).

Viime viikollaolin lähdössä aamujunalla Helsinkiin. Herätystä olin ajatellut noin klo 5, että ehtisin laittautua ja hiukan ulkoiluttaa koiraa, Heräsin kuitenkin klo 3.26 ja sitten en enää saanut unta. Onnekseni oli satanut lunta ja lumutöissä ja koiran lenkityksessä meni aika nopeasti, hyvä että junaan ehdin!

Oikeastaan ihan mukava herätä aikaisin, ehtii tehdä vaikka mitä rauhassa yksinään. Perheeseemme näyttää kuuluvan muitakin jotka mielellään heräävät aikaisin, joten en joudu aina yksin olemaan. Toisaalta tämä ominaisuus minussa tekee elämäni erilaiseksi kuin esimerkiksi mieheni. Hän aloittaa elämänsä kun minä simahdan kympinuutisten aikaan. Aika vähän siis jää yhteistä aikaa...

Oikeastaan huonointa tässä aikaisin heräämisessä on se että nukahtaa myös aikaisin!

Viime yönä heräsin puoli kolme outoon ääneen ja koiran levottomuuteen. Noustuani löysin ripulit eteisen matolta - eli koiramme massu oli sekaisin. Kun sain homman siivottua ja koira käväisi ulkona loput ripuloimassa, kävimme nukkumaan. Pienen hetken päästä keskimmäinen tyttäreni tassutti meidän sänkyyn, koska oli nähnyt pahaa unta. Siinä koitin nukkua pyörivän lapsen ja reunan välissä ja kuuntelin piereskelevää koiraa.

No noin tunnin päästä ehdotin tyttärelle omaa sänkyä ja kelpasihan se, kun meidän vieressä ei ole tottunut nukkumaan. Sain siis vielä hetkeksi unirikkaan levon - nyt kyllä väsyttää penteleesti. Väsyttää myös koiraa, jonka kyllä jo käytin lenkillä ja tytärkin vielä koisaa. Minä koitan saada tämän väsyneen naaman hiukan pirteämmän näköiseksi, että kehtaan edustaa.

Parasta on että on viikonloppu tulossa, ohjelmaa on koiranäyttelyt ja lasten esiintyminen ja tietysti se isänpäivä. Nukkumiseen ei siis ole kauheasti aikaa.....HARMI.

kalan nahka!

Olen sairaana kotona ja pienimmät jäivät seurakseni, kun eivät ole kunnossa. Tosin ovat paremmassa kunnossa kuin minä!
Söimme juuri ja tytöt pyysivät suklaata jälkiruuaksi. Koitin sanoa ettei ole suklaata kun nuorin sanoi: "muistatko kun sanoit iskälle, kun hän lähti kauppaan, et tuo suklaata jotta piristyisit?!" Kyllä on tarkasti taas kuunnellut puheitamme! Todella sanoin sunnuntaina noin miehelleni, kun olin niin väsynyt!
Etsin heille suklaata ja totesin ettei suklaata ollut, mutta löysin Mariannepussin. Annoin Mariannet ja nuorin jouksi perääni olohuoneeseen ja kertoi innolla että ei ole koskaan syönyt sellaista karkkia! Samallaa hän kuvaili karkkia "Ihan kuin kalan nahka! Mieletöntä!!!! Mikä kuvauilu kyky!

joulun valmisteluja

Ihanaa kun on lunta! Ihan jouluista heti!
Itse olen aloittanut jouluhjojen valmistelun, toivottavasti ajoissa! Ideoita pursuva pää ei anna rauhaa yölläkään... Oikeastaan ihanaa visioida ja ideoida asioita joita antaa toisille. Tahtoisin mahdollisimman paljon tehdä asioita itse ja nauttia tekemisestä!
Tänään heräsin myöhään, kiitos mieheni joka antoi minun kerrankin nukkua. No pitkään nukkuminen ei kyllä tuonut energiaa - olen ollut ihan löysä ja väsynyt koko päivän! Nyt haaveilen et saisin intoa ja tehtyä pari tesdtiä lahjoiksi... no taidan jäädä sohvalle kutomaan, kun ei muu tunnu nappaavan! Menee se viikonloppu näinkin!

Viikonlopun odotusta...

Haipakkaa on ollut töissä ja ihmettelen että olikos tässä maanantain ja perjantain välissä päiviä...juu onhan tähän mahtunut vaikka mitä, ja tehtykin on kaikenlaista! Viikonlopuksi ei ole erityisemmin suunnitelmia, mikä tuntuu todella oudolta. Aikaa pitäisi olla siivoamiseen ja leipomiseen sekä ruuan valmistamiseen. Lasten kanssa olisi kiva tehdä kortti mummolle jne. Eli aika paljon on tekemistä ja lenkkeilläkin olisi kiva.

Parasta tässä viikonlopussa on kuitenkin, ainakin ennalta odottaen, tämä ilta. Lähdemme naisporukalla syömään ja nauttimaan illasta ja hyvästä seurasta - IHANAA!!! Huomenna sitten voin käydä hitaalla ja viettää tyttöjen kanssa kotona pyjamapäivää.

Haaveilen viikonlopuksi myös huovuttamisesta ja pullan leipomisesta. naapurissa leipomista on harrastettu tänän ja ihanaa olisi oienten kanssa väsätä pullaa pakkaseen. Tehtäisi ihan jouluisia rusina-hahmo-pullia. Tahdon kodin tuoksuvan viikkiksenä pullalta! Rauhallisella viikonlopulla koitan ladata akkuja kiireiseen seuraavaan viikkoon.

Elämää ilman lapsia = sisällötöntäkö?

Yksi ilta ilman lapsia takana ja yksi aamu ja todettava on, että oikeastaan tällainen elämä on tylsää. Lapset tekee elämästä helvetin ja niin ihanan. Lasten tekemisille ja sanomisille voi nauraa ja muistoissakin ne lämmittävät tylsinä hetkinä. Oikeasti voi olla onnellinen, että omaa kolme todella loistavaa ja ihanaa lasta, vaikka myönnän ihan aina en ole tätä mieltyä heistä!

Pelottavaa on, että lapset kasvaa nopeasti - meidän perheessä on kymmenen vuoden päästä murkkuikäisiä, joita voi aika vähän äiti ja isä kiinnostaa. Meidän on siis oikeasti opeteltava olemaan kahdestaan ja nauttimaan toistemme seurasta. Kasvatustyö kun helpottaa on parisuhteen rakentamisen aika?! Osaisipa nauttia tästä hetkestä ja lapsista, katoavasta luonnonvarasta. Toisaalta ihanaa ajatella että kai joskus voi sitten nauttia lapsenlapsista ja hemmotella heitä pilalle!!!!

Nyt jatkan toisen kahdestaan oloilu illan valmsitelua - koitan käpertyä sohvannurkkaan kutomaan joululahjoja ja kääntää oloa joulunodotukseen. Lapset palaavatkin huomenissa ja sitten nautitaan niiden kanssa ihanasta viikonlopusta! Kynttilätkin voisi laittaa......:)

Mummo soitti ja haluaa hakea lapset hoitoon jo tänään, vaikka piti vasta aamulla. Heti minä koen syyllisyyttä siitä jaksaako mummo kaksi yötä lastemme kanssa! Seuraavaksi iskee paniikki et mitä teen jos saan kaksi iltaa vapaata lapsista! Miten sitä onkaan äiti sisimmässään eikä osaa hyvällä omallatunnolla nauttia saamastaan vapaasta, vaan heti on mietittävä että miten tehokkaasti asiat järjestän! Voisin käpertyä sohvalle kutoa ja juoda viiniä, mutta minä mietin maalaisinko keittiön seinää, kävisinkö kavereita tapaamassa vai mihin säntäisin.

Lähden nyt pakkaamaan lasten tavarat ja sitten katson palaisinko vielä töihin - vai mihin säntään.

Tää bloki- juttu tuntuu mun jutulta! Heti helpotti, kun voi pohtia tällai näkyvästi!

lapset kasvaa

Olen monesti meinannut aloittaa päiväkirjan kirjoittamisen ja nyt olen pohtinut että blogissa voisin tämän toteuttaa. Jokin aika sitten pidin blogia aivan turhana - olen ilmeisesti kasvanut tästä. Blogissa saisin ajatukset kasattua ja voisin kenties palata lasten kasvuun kun olen "eläkkeellä" ja pohdin koska asiat tapahtui. Tarkoitukseni ei ole kirjoittaa joka päivä vaan kun siltä tuntuu. Voi olla että tulen sivuamaan myös muuta kuin lapsia ja perhettä. Ainakin nyt tuntu että myös työasiat on pinnalla elämässä.

Helppoa on varmasti aloittaa matkamme kohokohdista ja lasten suusta tempaistuista asioista.... Katsotaan mitä keksin. Kiva on kuulla jos joku näitä lukee.....:)