Vapaalla

Vuorotteluvapaata on jäljellä enemmän kuin on mennyt, silti nyt jo on olo että tarvcii tehdä kaikkee et ehtii.... Joo tyypillistä mulle! Koitan nyt tajuta että aikaa on tehdä vaikka mitä. Ehdimme mainiosti ja ei tarvitse puukata päiviä ihan täyteen.
Eilen koin ahdistusta kun en keksinyt tai osannut päättää mitä teemme. HoPloP, Peukkula, elokuvat, kyläily, mitä? No menimme käymään sitten kaupalla ja mummo ja täti tuli kahville. Isi osti lapsille Plus-TV:n ja siinä se päivä meni. Illalla sain vielä omaa aikaa ja kävin joogassa sekä saunassa illalla. Aikasta mukava!
Tänään mietimme että olemme omassa pihassa. Toivottavasti löydämme kavereita tästä läheltä. Illalla pääsemme vanhimman tyttären kanssa kaupungille ja huomenna menemme kyläilemään... Ohjelmaa riittää!
Inhottavinta tässä on että minun jouluflunssani ei ota talttuakseen. Olo on aika kurja ja väsynyt vieläkin. Toivottavasti tauti tajuaa etten aio luovuttaa sairastamaan....

Tämä vapailu on aikasta mukavaa! Etenkin kun arki alkaa ja pääsemme toteuttamaan itseämme....odotan askartekuja ja kokkailuja ja kaikkee mitä pääsen tekemään!!!!

mieli muotti

Oletteko huomanneet että joku piparimuotti vaan sopii maremmin käteen kuin toinen. Monena vuonan olen ihastunut omaan sydänmuottiini, Sillä tulee sopivan pulleita sydämmiä ja ei jää paljon hukkataikinaa
Tänä vuonna huomasin että samainen lemppari sydän ei hetkauta enää... Huomasin että uusi pieni yksisarvinen vei voiton sydämestä. Ihana yksisarvinen siis voitti ja purkit ovat nyt täynnä yksisarvisia. Miksi näin kävi? En osaa selittää. Jotenkin yksisarvinen vaan oli nyt se juttu.
Onneksi nyt on piparitaikina leivottu ja tytöt koristeli ihania piparipoikia ja enkeleitä. Huomenna hiukan torttuja, karkkeja ja rosollia jne. Hyvin ehtii ja vielä varmaan pesasen saunan. Ai viime tipassa? No jaa-a, ei minusta!

Koittakaa rauhoittua jouluun!!!!

Kipua kurkussa

Elämme kitarisa ja nielurisa leikkauksen jälkeistä aikaa. Lääkäri sanoikin että 4-7 vrk leikkauksesta on kipein aika ja näin on! Viime yö oli tuskaa, kun potilaan kurkku on kipeä. Söimme jäätelöä yöllä, jäisten mansikoiden ja mustikoiden kanssa. Sattui silti ja itkettiin. Äiti lapsen puolesta ja lapsi tuskaansa. Odotan kauhulla seuraavaa yötä....
Sanoinkin kohta viisi vuotta täyttävälle tyttärelle että toivottavasti osaat arvostaa sitä kun olet terve. Sitä odotellessa!!!! :) Ehkä jouluksi?!

Vuorotteluvapaa

Työasioiden tullessa liian ahdistaviksi syksyllä päätin hakeutua vuorotteluvapaalle ja tänään se vihdoin alkoi. Olin ajatellut rauhassa yhden viikon laitella joulua ja nautiskella itsestäni ehkä hiukan hemmotellakin itseäni. Keskimmäisen lapsen leikkaus uutiset ja siitä toipuminen vei kuitenkin suunnitelmat uusiksi. Tämä viikko menee siis joulun laittamiseen ja lapsen hoitamiseen - toiveessa on että saisimme olla kotona.
Sitten saan ajatella perhetta ja hoitaa kotia ja tehdä kaikkee mihin työssä käynnin lisäksi ei ole aikaa... Nautiskella siis elämästä - toivottavasti siihen jää aikaa!!!
Odottelen siis ihania aikoja kotona ja toivottavasti näihin hetkiin voi sitten myöhemmin palata ja hakea voimia arjen ankeuteen....

Leikkaus äidin näkökulmasta

Tyttärelleni tehtiin siis kita- ja nielurisa leikkaus ja laitettiin putket korviin. Operaatio kesti sairaalassa noin tunnin ja osastolta tyttäreni oli pois noin 2,5 tuntia. Koska tämä oli kolmas leikkaus, joka hänelle tehtiin oli tiedossa että hän toipuu nukutuksesta nopeasti. Ei ole juurikaan enää nukkunut nukutuksen jälkeen, vaikka toiset nukkuu monta tuntia.
Leikkauksen jälkeen oli todella kipeä olo. Itketty oli heräämössä jo kovasti, koska sinne ei äiti päässyt. Toisaalta tämä olikin tyttäreni tiedossa. Itku kuitenkin tuli kun minut näki ja näi että kipua oli ja paljon. Osa varmaan pelkoa ja ero-ahdistusta ja osa leikkauksen aiheuttamaa kipua. Onneksi lääkitys alkoi tehoamaan ja olo siltä osin helpottamaan. Kunnes alkoi oksettamaan. Oksennusten välissä paha-olo ilmeni kiukutteluna ja levottomuutena. Tähän saimme sitten pahoinvointilääkettä ja olo koheni hetkessä.
Ensimmäinen ilta meni juodessa ja pienen potilaan valittaessa nälkäänsä. Yötä pelkäsin kovasti. Mietin tuleeko painajaisia tai kipua. Varsinkin kun samassa huoneessa oleva toinen pikku potilas yski kovasti ja valitti että yskiminen sattuu. Me pääsimme helpolla. Potilas nukkui koko yön heräämättä ja rauhallisesti. Aamulla hoitaja antoi kipulääkkeen ja sitten taas olo helpotti.
Sitten alkoikin kotiutumisen valmistelu ja kymmenen jälkeen lähdimme kotiin. Huoli ja pelko siitä paraneeko kurkku tavallisesti vai tuleeko komplikaatioita on silti suuri. Myös riittääkö kipulääkkeet kotona pitämään kivun pois jännittää. Sekä se miten saadaan potilas pysymään rauhallisesti eikä riehu.
Leikkauksesta tänään kaksi päivää. Potilas on ollut reipas ja koittaa kovasti kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Itse olen ihan rätti valvomisesta, jännityksestä ja huolesta. Kroppa kipeenä sairaalan sängystä ja vedosta. Tässä siis arkeen opetellaan ja toivotaan että kaikki menee hyvin!
Mitään ei oikein uskalla suunnitella, jos haavat alakavatkin vuotamaan. Pelon sekaisin tuntein odotamme peitteiden irtoamista ja sitä suurta kipua joka siitä tulee... Onneksi joulukin tulee ja voidaan rauhoittua olemaan rauhassa seuraavat kaksi viikkoa.

sairaalassa opittua

Palasimme tänään kotiin sairaalasta ja taas huomasin, että en ollut valmistautunut kunnolla! Olin aivan jäässä, koska en ollut varannut tarpeiksi vaatetta mukaan. Ikkunoista vetää niin paljon, että palelin. Onneksi olin sentään ottanut villasukat mukaan!
Tekemistä olin varannut itselleni kiitettävästi. Sukankudin ja kirja sekä joulukirjeiden lähettäminen. Aika ei siis tullut pitkäksi. Lapseni tosin oli niin kipeä etten kauheasti ehtinyt tehdä mitään. Mutta aika ei tullut pitkäksi palellessa.
Lapselle en ollut ottanut mukaan piirrustusvehkeitä, joka oli moka! Osastolla ei ollut piirrustusvälineitä ja aika sen osalta kävi pitkäksi, samoin videoita ei tällä osastolla ollut. Onneksi oli kännykässä angry bird - pelastus. Niin ja sakset niin saatiin askarreltua.
Ruokaa olisi pitänyt varata säilyvinä elintarvikkeina mukaan enemmän. Osastolla ei ollut jääkaappia ja sain vain illallisen ja iltapalan sekä aamulla kahvia. Potilas ei laskenut minua minnekään syömään eli nälkä oli. Suklaalevy tosin pelasti tilannetta paljon :)
No taas ollaan kokemusta rikkaampia! Niin ja pohditaan ensi viikon järjestelyjä, viikkoon kun ei suositella hoitoon menoa... Eli jos teille on nielurisa leikkaus tulossa varautukaa siihen ettei viikkoon saa mennä hoitoon!!!!
Nyt teemme soseita ja syömme jäätelöä.... aikansa kutakin!