Viikonlopun odotusta...

Haipakkaa on ollut töissä ja ihmettelen että olikos tässä maanantain ja perjantain välissä päiviä...juu onhan tähän mahtunut vaikka mitä, ja tehtykin on kaikenlaista! Viikonlopuksi ei ole erityisemmin suunnitelmia, mikä tuntuu todella oudolta. Aikaa pitäisi olla siivoamiseen ja leipomiseen sekä ruuan valmistamiseen. Lasten kanssa olisi kiva tehdä kortti mummolle jne. Eli aika paljon on tekemistä ja lenkkeilläkin olisi kiva.

Parasta tässä viikonlopussa on kuitenkin, ainakin ennalta odottaen, tämä ilta. Lähdemme naisporukalla syömään ja nauttimaan illasta ja hyvästä seurasta - IHANAA!!! Huomenna sitten voin käydä hitaalla ja viettää tyttöjen kanssa kotona pyjamapäivää.

Haaveilen viikonlopuksi myös huovuttamisesta ja pullan leipomisesta. naapurissa leipomista on harrastettu tänän ja ihanaa olisi oienten kanssa väsätä pullaa pakkaseen. Tehtäisi ihan jouluisia rusina-hahmo-pullia. Tahdon kodin tuoksuvan viikkiksenä pullalta! Rauhallisella viikonlopulla koitan ladata akkuja kiireiseen seuraavaan viikkoon.

Elämää ilman lapsia = sisällötöntäkö?

Yksi ilta ilman lapsia takana ja yksi aamu ja todettava on, että oikeastaan tällainen elämä on tylsää. Lapset tekee elämästä helvetin ja niin ihanan. Lasten tekemisille ja sanomisille voi nauraa ja muistoissakin ne lämmittävät tylsinä hetkinä. Oikeasti voi olla onnellinen, että omaa kolme todella loistavaa ja ihanaa lasta, vaikka myönnän ihan aina en ole tätä mieltyä heistä!

Pelottavaa on, että lapset kasvaa nopeasti - meidän perheessä on kymmenen vuoden päästä murkkuikäisiä, joita voi aika vähän äiti ja isä kiinnostaa. Meidän on siis oikeasti opeteltava olemaan kahdestaan ja nauttimaan toistemme seurasta. Kasvatustyö kun helpottaa on parisuhteen rakentamisen aika?! Osaisipa nauttia tästä hetkestä ja lapsista, katoavasta luonnonvarasta. Toisaalta ihanaa ajatella että kai joskus voi sitten nauttia lapsenlapsista ja hemmotella heitä pilalle!!!!

Nyt jatkan toisen kahdestaan oloilu illan valmsitelua - koitan käpertyä sohvannurkkaan kutomaan joululahjoja ja kääntää oloa joulunodotukseen. Lapset palaavatkin huomenissa ja sitten nautitaan niiden kanssa ihanasta viikonlopusta! Kynttilätkin voisi laittaa......:)

Mummo soitti ja haluaa hakea lapset hoitoon jo tänään, vaikka piti vasta aamulla. Heti minä koen syyllisyyttä siitä jaksaako mummo kaksi yötä lastemme kanssa! Seuraavaksi iskee paniikki et mitä teen jos saan kaksi iltaa vapaata lapsista! Miten sitä onkaan äiti sisimmässään eikä osaa hyvällä omallatunnolla nauttia saamastaan vapaasta, vaan heti on mietittävä että miten tehokkaasti asiat järjestän! Voisin käpertyä sohvalle kutoa ja juoda viiniä, mutta minä mietin maalaisinko keittiön seinää, kävisinkö kavereita tapaamassa vai mihin säntäisin.

Lähden nyt pakkaamaan lasten tavarat ja sitten katson palaisinko vielä töihin - vai mihin säntään.

Tää bloki- juttu tuntuu mun jutulta! Heti helpotti, kun voi pohtia tällai näkyvästi!

lapset kasvaa

Olen monesti meinannut aloittaa päiväkirjan kirjoittamisen ja nyt olen pohtinut että blogissa voisin tämän toteuttaa. Jokin aika sitten pidin blogia aivan turhana - olen ilmeisesti kasvanut tästä. Blogissa saisin ajatukset kasattua ja voisin kenties palata lasten kasvuun kun olen "eläkkeellä" ja pohdin koska asiat tapahtui. Tarkoitukseni ei ole kirjoittaa joka päivä vaan kun siltä tuntuu. Voi olla että tulen sivuamaan myös muuta kuin lapsia ja perhettä. Ainakin nyt tuntu että myös työasiat on pinnalla elämässä.

Helppoa on varmasti aloittaa matkamme kohokohdista ja lasten suusta tempaistuista asioista.... Katsotaan mitä keksin. Kiva on kuulla jos joku näitä lukee.....:)