Mitäs Pisasta jos käytös on huonoa!!!!

Tällä viikolla on kohistu Pisa-tutkimusten tuloksista. Ollaan huonompia kuin ennen. Toisaalta ei ihmetellä kun koulu on mitä on toisaalta syytetään vanhempia kun ei lapset ole kiinnostuneita koulusta.
Meidän lapsi on kiinnostunut koulusta. Tykkää tehdä läksyjä ja on tajunnut että koulutus on tärkeää. Murrosiässä koittaa miettiä maailmaa ja suhdettaan siihen. Harrastaa ja uskaltaa sanoa oman mielipiteensä. Onnekseni myös omaa niitä, koska pohtii asioita.
Tämä syksy kaikkineen on ollut helvetillinen. Sairastettu on omiksi tarpeiksi. Jos ei koulussa mene jalka tai käsi ollaan jossakin flunssassa. Koulu koutetaan hoitaa moitteettomasti, mutta suututtaa kuulla että siitä häntä sitten kiusataan. Mainitaan vaatteista, kännykästä ja ties mistä. Viimeisin mitä kuulin ja voi kuinka suutuin oli se että kaverit ei ole hänen kanssaan, kun hän on ollut sairaalassa!
Pohdin mistä tällainen nuoriso on tullut? Toista arvostetaan ulkoisten ominaisuuksien kautta. Se millainen sinä ihmisenä ei merkitse, vaikka kyllä pitäisi, eikö? Ajatella omia isovanhempiamme. He sotivat ja mahdollistivat meille itsenäisyyden. Kysyivätkö he kaverilta " oletko ollu sairaalassa?" tai katsoivatko onko sulla kiva paita tai muut vaatteet tai harrastatko oikeita juttuja? Ei silloin autettiin kaveria. Ymmärtääkseni sodassa mottona oli "kaveria ei jätetä!" Nykyisin taitaa olla "et kelpaat kaveriksi, jos sulla on oikeen merkkiset housut tai paita tai oikein laitettu tukka ja jos omaat oikeenlaiset kännykän". Onko tämä sellainen maailma, jonka me vanhemmat tahdomme? Onko oikeasti opetettava lapsi valikoimaan kaverinsa materian avulla vai oisko opetettava, että ihmiset on tärkeitä, oli ne sitten kenen lapsia tahansa ja että kaikkia tulee arvostaa. En uskalla edes ajatella millaisia työkavereita tällaiset nykyteinit (tiedän yleistän ja provosoin) ovat tulevaisuuden työpaikalla? Johtajilla on kavereita ja henkilöillä jotka tienaa hyvin, mut entäs ne jotka oikeasti tekee töitä, pienellä palkalla ilman statusta? Ihmisiä hekin ovat! En uskalla edes ajatella millaisia ovat tulevaisuuden työpaikat, jos nytkin töissä ei viihdytä. Tosin ehkä ne sitten on samanlaisia kuin nykyiset koulut - kaikilla paha olo ja se miksi siellä käydään ei ketään kiinnosta. Ei kovinkaan kiva tulevaisuus.
Mitäs jos nyt alettaisi opettaa lapsille ihmisten arvostamista ihmisinä ei ulkoisten ominaisuuksien vuoksi. Arvostettaisi terveyttä ja hyvää oloa rahan ja tavaran sijaan! Saataisiko maailma mukavammaksi paikaksi? Sitten voidaan pohtia sitä oppimistakin, jahka kaikilla on hyvä olla.

Leppoisaa pääsiäistä!!!

Meidän leppoisa pääsiäinen alkoi tänään. Kävimme aamulla neuvolassa toteamassa että typyt on isoja ja kasvavat kovaa vauhtia. Uusi neuvolatäti oli myös todella mukava ja meillä oli kivaa! Sitten haimme tyttöjen isotädin meille kylään matkakeskukselta ja leppoisa päivä alkoi. Istuimme ja juttelimme ja söimme ja joimme kahvia jne... Minä jatkoin neulomista. Pöllöpaita jonka jo kertaalleen neuloin on valmistumassa kovaa vauhtia ja ihanaa vauhtia!!!! Tällaista oleilua perheen kanssa ei voi korvata mikään! Vaikka sukulaisia emme voi valita (lainattuna ystävältäni, joka tsemppasi mua pahassa mielessä eilen! KIITOS siitä!) antavat ne lapsille juuret ja kiinnityksen tähän maailmaan. Onneksi niin! Ihana oli kuulla juttuja sukulaiselta jota näen liian harvoin!!!

Mutta siis paitaan.. tässä kuviorivistä kuvaa eli pöllöistä.

Hyvää pääsiäistä kaikille!!!

Laskiainen!

Tänään on laskiaistiistai! Leivoimme eilen pullia ja teemme niistä tänään laskiaispullia. Tytöt olikin eilen huolissaan ettei kerma lopu kesken! Pullat on muuten paljon parempia, jos ne tekee itse! Eilen teimme myös kanelisokeripullia ja voi kuinka ihanalta maistuivat mehun kanssa.
Otimme eilen varaslähdön laskiaiseen ja menimme puistoon. Siellä oli aivan ihanaa, aurinko paistoi ja lumi kimmelsi! Lapset näki kavereita ja voi kuinka mukavaa! Pakkasta ei ollut kuin pari astetta ja typyt laskivat pulkilla isosta mäestä. Yllätyin itsekin kuinka hyvin osaavat ohjata pulkkaansa ja eivät menneet metsään. Myös lapsille tunne pulkan hallinnasta oli mahtava kokemus ja tänään kuulemma menemme uudelleen ISOON mäkeen... lunta vaan satelee aika kovasti, joten ei ole niin kiva ilma kuin eilen. Harmi!
Iltapäivällä suuntaamme Korpilahdelle. Näemme serkkua ja minun koulukaveria, joka asuu ulkomailla ja on suomessa käymässä. Aivan mahtavaa! Ihanaa kun kavereillanikin on lapsia niin tytöt tutustuvat uusiin kavereihin ja tavallaan ystävyys jalostuu. Voiko niin sanoa, jos minun ystävyys jatkuu lapsissani kaverini lapsiin? Eikö tämä ole sitä pysyvyyttä ja tavallaan perintöä jota voimme antaa lapsillemme?

Ystävänpäivä 2012

Aloitin ystävänpäivän valmistelun ajoissa, niin luulin. Sairastelin itse yhden päivän ja sen vuoksi jäi kortit tekemättä... Ostin lahjoja lapsille ja miehelleni... Olemme koko porukka olleet kipeinä viikonlopun ja vielä nytkin ja jäi lahjat paketoimatta ja vielä ovat antamatta... Ei siis ollenkaan kuin ajattelin. Olin myös haaveillut että kutsuisin kavereita meille kahville ja olisin leiponut ystävänpäivä kakun ja muffinsseja... mahatauti joka meille on rantautunut estää tämänkin...

No ystävänpäivä on kerran vuodessa ja ehkä mekin olemme suurimman osan vuodesta terveitä!? Kai? Nyt koitan ajatella, että jaan ystävänpäivää eri päiville. Kutsun ystäviä meille jokaisen omana päivänään ja leivon heille kullekin jotain, joka jokaiselle sopii. Annan ystävilleni aikaa ja yhdessä oloa kaikkina niinä päivinä jolloin näemme, vaikka emme näe nyt ystävänpäivänä.

Rakkaat ystävät olette mielessäni, vaikka ette nyt sitä mitenkään huomaakaan!

Haleja kaikille ystäville! Kiitos kun olette olemassa!